Yli kolmetuhatta alle kouluikäistä lasta joutuu Suomessa vuosittain tapaturman uhreiksi – heistä noin kymmenen kuolee onnettomuuden seurauksena. Lue mitkä ovat yleisimmät vauvoja ja pieniä lapsia uhkaavat vaaratilanteet ja miten voit lastasi niiltä varjella!

Viimeksi päivitetty 30.1.2020

Joka vuosi kymmenkunta alle kouluikäistä lasta kuolee Suomessa tapaturmaisesti ja yli 3000 joutuu sairaalahoitoon tapaturman satuttua. Pienten, alle kolmivuotiaiden lasten vakavista sairaalan vuodeosastohoitoon johtaneista tapaturmista lähes 75 prosenttia tapahtuu kotona.

Yleisimmät tapaturmaiset syyt kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alle 7-vuotiailla ovat hukkuminen, tukehtuminen ja liikenneonnettomuudet. Sairaalan vuodeosastohoitoon johtaneista tapaturmaisista syistä tavallisimpia puolestaan ovat kaatuminen tai putoaminen ja ympäristön tapahtumat, kuten painavan esineen putoaminen päälle tai törmääminen vauhdilla törmääminen johonkin, sekä erilaiset myrkytystilanteet.

”Vakavien kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrää on saatu viime vuosikymmenien aikana vähennettyä selvästi, esimerkiksi parantuneiden turvalaitteiden avulla – esimerkiksi autoihin laitettavat turvaistuimet ovat parantuneet valtavasti. Lisäksi yleinen tietoisuus riskeistä ja kuluttajaturvallisuus ovat nousseet”, toteaa Lasten ja nuorten turvallisuusohjelman koordinaattori, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti THL:stä.

”Sairaalahoitoa vaativien tapaturmien määrissä ei ikävä kyllä näy juurikaan muutosta viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Kuitenkin esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin turvakorkkien yleistyminen kodin pesuaineissa ja muissa kemikaaleissa vähensi kuolemaan johtaneiden pienten lasten myrkytystapausten määrän hetkessä olemattomiin. Silti edelleen esimerkiksi kodin lääkkeet ovat selkeä riskitekijä myrkytystapauksiin sekä lapsilla että nuorilla ”, Korpilahti huomauttaa.

Uhkatekijöitä vauvalla

0-1 vuotias vauva ei suurimman osan vuottaan ole kovin aktiivinen liikkuja, joten suurimmat riskit kohdistuvat vauvaan ulkoa päin. Tapaturma- ja onnettomuusriskit piilevät imeväisikäisen lapsen elämässä tyypillisimmin liikenteessä, sekä kotona vaikkapa putoamisen, tukehtumisen tai kuuman nesteen polttamisen seurauksena.

1. Tukehtuminen

Esineiden vieminen suuhun tutkittavaksi on pienten lasten perusominaisuus – ja samalla yksi suurimmista riskeistä. Pienelle lapselle ei esimerkiksi tule koskaan antaa kokonaisia kirsikkatomaatteja tai viinirypäleitä, sillä ne saattavat juuttua henkitorveen ja tukehduttaa hänet.

Välttäminen: Lapsen ympäristön pitäminen puhtaana pienesineistä estää vauvaa pistämästä suuhunsa sinne kuulumaattomia ja mahdollisesti vaarallisia asioita. Lisäksi vauvan nukkumispaikka tulisi tarkistaa erityisen kriittisesti: eihän pinnasängyn pehmusteissa ole kaulan ympärille kiertyviä naruja tai esimerkiksi pehmoleluja, jotka voivat tukkia hengitystiet tai joista voi irrota osia?

2. Putoaminen tai pudottaminen

Olipa kyseessä sitten vanhemman sylistä lipeäminen, syöttötuolista luiskahtaminen, rappusiin karanneen konttausikäisen horjahtaminen tai hoitopöydältä putoaminen, putoamisesta johtuvat tapaturmariskit ovat huomionarvoinen arkipäivän asia vauvaikäisten kohdalla.

Välttäminen: Onnettomuuksilta ja vahingoilta ei täysin voida välttyä, mutta ensisijaisen tärkeäksi nousee tässäkin lapsen valvominen: pientä lasta ei saa jättää valvomatta. Jos tilanteeseen sisältyy selkeä tapaturmariski, lasta ei saa laskea silmistään hetkeksikään. Joka paikkaan ehtivän ikiliikkujan kanssa turvaportti on myös olennainen osa useammassa kerroksessa elävän perheen kodin varustusta.

3. Palovammat

Koska vauva viettää paljon aikaa vanhemman sylissä, hän altistuu sen myötä palovammariskille. Kuumasta kahvi- tai teekupista läikkyvän nesteen kaatumisesta aiheutuva palovamma on yksi tyypillisimmistä pienen vauvan palovammatilanteista., Kuuma neste pääsee hetkessä polttamaan isoja alueita vauvan ohuen ihon peittämistä kasvoista ja vartalosta. Myös ruuan laittaminen hellan äärellä, vauva toisen käden varassa tai kantoliinassa/repussa, on erittäin riskialtista.

Välttäminen: Palovammojen ehkäisemisessä  on tärkeää, että vanhemmat tiedostavat riskin ja tekevät periaatepäätöksen sen poistamiseksi esimerkiksi näin:lasta ei oteta syliin samalla, kun juodaan kuumaa juomaa tai valmistetaan ruokaa lieden tai tulisijan ääressä.

Katso tästä tarkistuslista 0–1v vauvojen tapaturmien ehkäisemiseksi (SPR Kotitapaturmahanke ja THL)

Uhkatekijöitä taaperolla

Taaperoikäinen, 1-3 -vuotias maailmantutkija on altis vaaroille, joita hän ei vielä ymmärrä. Myös taaperon kohdalla häneen kohdistuu monia tapaturmille altistavia uhkia kotona, mutta myös ympäristöissä, joissa hän itse ei ole omatoimisena osallistujana – esimerkiksi liikenteessä.

1. Hukkuminen

Alle kouluikäisten lasten tapaturmaisista kuolemansyistä hukkuminen on Suomessa yksi yleisimmistä. Joka vuosi keskimäärin neljä alle 15-vuotiasta lasta menehtyy hukkumisen seurauksena tai vesiliikenteessä. Hukkumiskuolemien lisäksi veteen vajoamiset aiheuttavat vuosittain paljon hoitojaksoja sairaalan vuodeosastolla erityisesti pienille lapsille. Veteen vajoamisen tai vesiliikenneonnettomuuden vuoksi joutuu joka vuosi keskimäärin kaksitoista alle kouluikäistä lasta.

Lue juttu siitä, miten estät lasta hukkumasta! (vau.fi)

Lapsesta veden ystävä (Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Lähitapiola)

Välttäminen: Kodin pihapiirissä olevat piha-altaat, sadevesitynnyrit ja paljut tulee pitää peitettynä kun niitä ei käytetä/valvota aktiivisesti. Kotiin ei tule jättää taaperon ulottuville vesiastioita, esimerkiksi pesuvateja: jo muutama sentti nestettä riittää hukkumiseen, jos hengitystiet peittyvät.

Veden äärellä oleiltaessa lasta ei saa laskea silmistään hetkeksikään – huomiota ei saa päästää herpaantumaan esimerkiksi puhelimen, lehden tai toisen aikuisen kanssa keskustelun vuoksi. Lapsia valvovan aikuisen tulee pysyä päihteettömänä ja käsivarren mitan päässä lapsista. Pelastusliivien käyttö sekä lapsilla että aikuisilla aina vesillä liikuttaessa on olennaista, ja tärkeää on, että pelastusliivit ovat oikean kokoiset.

2. Myrkytystilanteet

Yksi kodin vaarallisimmista myrkyistä on liian usein tiskialtaan alapuolella, pienen lapsen käsien ulottuvilla: tiskiainetabletit. Kirkkaan väriset ja kelmuun pakatut tabletit houkuttelevat lasta ja aiheuttavat suuhun joutuessaan henkeä uhkaavan tilanteen – säilytä pesuaineet aina korkealla lapsen ulottumattomissa. Myös lääkkeiden varastointi on monissa suomalaiskodeissa riskialtista – pakkaukset saattavat olla esimerkiksi yöpöydällä tai keittiön tasoilla. Taaperon näppärät sormet saavat tavanomaiset lääkepurkit, läpipainopakkaukset ja pussit auki hetkessä.

Välttäminen: Lääkkeet, liuottimet ja pesuaineet tulee aina varastoida yläkaappeihin tai mieluiten lukkojen taakse siten, että lapsi ei pääse niihin käsiksi. Myöskään esimerkiksi käsilaukkua, matkalaukkua, takkia tai muuta lääkkeitä sisältävää esinettä tai asiaa ei tule jättää lasten ulottuville – tästä kannattaa muistuttaa myös kodissa kyläilijöitä, kuten isovanhempia.

3. Kaatuminen ja putoaminen

Vasta kävelemään, kiipeilemään ja juoksemaan oppinut lapsi on vielä epävarma taidossaan, eikä hän osaa arvioida esimerkiksi etäisyyksiä ja korkeuksia. Lisäksi ympäristön olosuhteet, kuten liukkaus tai epätasaisuus vaikuttavat lapseen vielä enemmän kuin aikuiseen, sillä hän ei ole vielä oppinut varomaan näitä vaaratekijöitä. Tärkeää on kuitenkin kannustaa lasta liikkumaan ja harjoittamaan turvallisuus huomioiden liikkumisen taitojaan, jotta ne harjaantuvat. Hyvät motoriset taidot ja ketteryys suojaavat osaltaan lasta onnettomuuksilta.

Välttäminen: Taaperoikäinen vaatii jatkuvaa valvontaa. Vaikka lasta ei voi eikä kannata suojella kaikilta kolhuilta, riskien ottamisen tulee olla harkiten punnittua: on eri asia kaatua metsäpolulla kuin korkean kallion reunalla. Tätä harkintaa lapsi ei vielä osaa, joten ohjauksen on tultava aikuiselta.

Katso tästä tarkistuslista 1–3v lasten tapaturmien ehkäisemiseksi

Lähteet:

Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman väliarviointi
Lasten ja nuorten tapaturmatilastot

Mitä mieltä olet artikkelista?