Tuore itävaltalaistutkimus antaa viitteitä siitä, että jodinpuutoksesta kärsivien tulisi pitää huolta jodin saannistaan jo ennen raskauden alkamista. Jodilisän syöminen vasta raskauden alettua ei välttämättä riitä. Lue, miksi jodin saanti raskautta suunniteltaessa ja raskausaikana on niin tärkeää.

Viimeksi päivitetty 29.1.2015

Wienin yliopiston tutkijat analysoivat vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessaan 246:n raskaana olevan itävaltalaisnaisen virtsan jodipitoisuuksia. Useilla naisilla todettiin testien perusteella olevan puutetta jodista. Naiset, joiden joditasot olivat liian alhaiset, söivät lääkärin määräyksestä jodilisää.

Myöhemmässä seurannassa selvisi kuitenkin, että raskausaikana otettu jodilisä ei riittänyt nostamaan äitien joditasoja toivotulle tasolle. Tutkijat päättelivät, että jodia olisi tankattava jo hyvissä ajoin ennen raskauden alkamista.

Vähäinen saanti altistaa aivojen kehityshäiriöille

Äidin paha jodinpuutostila raskauden aikana lisää keskenmenon ja kohtukuoleman riskiä. Kilpirauhashormonien rakennusaineena toimiva jodi on tärkeä aivojen kehitykselle ja sen puutos voi vahingoittaa lapsen neurologista kehitystä. Sikiöaikana ja lapsuudessa kärsitty jodinpuutos aiheuttaa lapselle kasvuhäiriöitä ja älyllisen kehityksen heikkenemistä.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu yhteys lapsen normaalia alhaisemman älykkyysosamäärän ja lievän jodinpuutostilan välillä.

Esimerkiksi Australiassa vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan raskaudenaikaisesta jodinpuutoksesta kärsineiden äitien lapset kärsivät oppimisvaikeuksista vielä vuosia syntymänsä jälkeen. Tutkitut lapset suoriutuivat muuta ikäryhmää huonommin etenkin lukutaidossa ja oikeinkirjoittamisessa vielä 9-vuotiaina. Lasten ensimmäisinä vuosina annettu jodilisä ei tuonut helpotusta vaikeuksiin.

Lue myös: Laihduttava äiti, lihava lapsi

Jodin puute yleinen myös Suomessa

THL:n 2000-luvulla suorittamien FINRISKI -tutkimusten mukaan lievä jodinpuutos on yleinen Suomen väestössä. FINRISK 2012 -tutkimuksessa analysoitiin kansalaisten virtsanäytteitä. Näytteistä mitatut jodipitoisuudet jäivät 63 mikrogrammaan litrassa WHO:n suositusten ollessa yli 100 mikrogrammaa litraa kohti.

Suomessa jodia ei saada riittävästi maaperästä ja vedestä, minkä vuoksi jodia on lisätty jo vuosikymmeniä ruokasuolaan. Jodilisällä on saatu vähennettyä jodin puutoksesta aiheutuvan struuman esiintymistä. Ruokailutottumusten muuttuminen 2000-luvulla on kuitenkin lisännyt jälleen jodinpuutosta.

Jodin saamisen väheneminen johtuu osaltaan siitä, että kotiruokaa syödään entistä harvemmin. Keskeisten jodinlähteiden, jodioidun suolan ja maidon, kulutus on vähentynyt Suomessa. Samalla suurtalouskeittiöiden ja ravintoloiden suosio on kasvanut. Ravintolat ja suurtalouskeittiöt eivät yleensä käytä ruoan laitossa jodioitua suolaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee Suomessa asuville jodin lisäämistä ruokavalioon. Etenkin raskaana olevat ja imettävät äidit ovat ryhmä, jonka kannattaa kiinnittää huomiota riittävään jodin saamiseen.

Toisaalta myöskään liiallinen jodin saaminen ei ole terveellistä. Tämän vuoksi raskaana oleville ei suositella runsaasti jodia sisältävien merilevävalmisteiden käyttöä. Liiallisella jodilla on epäedullisia vaikutuksia äidin kilpirauhaseen ja sikiön hyvinvointiin.

Lue myös: Ulkonäön kommentointi sallittu? 

Ei lisää suolaa, vaan jodioitua suolaa

Jodin saantisuositus on Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan naisilla 150 mikrogrammaa, mutta tarve kasvaa raskauden aikana 175 mikrogrammaan ja imetysaikana 200 mikrogrammaan vuorokaudessa. WHO puolestaan suosittaa raskaana oleville ja imettäville äideille jopa 250 mikrogramman päivittäistä jodimäärää. Jodin turvallisena ylärajana pidetään 600 mikrogrammaa.

Suomalaiset saavat jodia esimerkiksi kananmunista, kalasta, maitotuotteista ja jodioidusta suolasta. Suolan käyttöä ei kuitenkaan suositella lisättäväksi, vaan tarvittava lisäjodi olisi hyvä saada maitotuotteista ja kalasta.

Puolet ei raskaana olevan aikuisen saantisuosituksesta täyttyy, kun syödään 5–6 dl nestemäisiä maitotuotteita ja 2–3 viipaletta juustoa. Myös muutaman kala-aterian syöminen viikossa kannattaa, sillä esimerkiksi 125g lohta sisältää puolet saantisuosituksesta. Lisäksi on suositeltavaa käyttää ruoanlaitossa jodioitua suolaa.

Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; Terveyttä ruoasta!! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Lapsi, perhe ja ruoka: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravintosuositus 2004

The Endocrine Society. ”Mild iodine deficiency in womb associated with lower scores on children’s literacy tests.” 

Iodine deficiency in pregnant women in Austria. European Journal of Clinical Nutrition, 2014

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliSaisiko olla kätilö vai puudutus?
Seuraava artikkeliRuotsin ja Viron suosituimmat nimet myös Suomen listalla
JAA