Ihmisrotu on kasvanut liian isoksi. Mitä jos kasvamisen sijaan alkaisimme kutistaa jälkikasvuamme? Toimittaja Jarkko Uro kertoo kolumnissaan bioetiikan uusista tuulista.

Viimeksi päivitetty 26.3.2012

Olemme venyneet ja turvonneet. Tiedämme, että 1700-luvulla keskimääräinen mies oli yli 6 senttimetriä lyhyempi kuin tämän päivän ihminen.

Myös lastemme koko kasvaa. Olemme joutuneet uusimaan kasvukäyrät, koska vanhat lasten keskimääräistä kasvua kuvaavat tilastot eivät enää päde suurten lasten aikakautena.

Kehitys johtuu tietenkin ruoan, vaatteiden, talojen ja lääkkeiden hyvästä saatavuudesta. Vaikka suurta kokoamme voidaan pitää indikaattorina hyvinvoinnista, on kokomme jatkuva kasvu myös kupla.

Teemme tällä hetkellä pitkää luottolaskua Maaäidille. Joka vuosi ihmiskunta kuluttaa puolitoista maapallollista raaka-aineita. Näistä liikakulutetuista resursseista suurin osa on juuri niitä tuotteita, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme ja näin ollen myös kokomme kasvamiseen.

New Yorkin yliopiston bioetiikan laitoksen professori Matthew Liao on tutkimusryhmän kanssa muodostanut mielenkiintoinen ratkaisun ongelmaan. Tulevassa Ethics, Policy and the Environment -lehden artikkelissa bioetiikan tutkijat ruotivat ihmisen kehon hiilijalanjäljen pienentämistä geenimanipulaation ja lääkkeiden avulla.

Pienempi on suurempaa

Ihmisen kokoa pienentämällä pääsemme hiilijalanjälkemme kannalta hyviin tuloksiin. Artikkelissa ehdotetaan, että ihmisen kokoa voisi pienentää lapsen syntymän jälkeen erilaisin lääkkein. Myös vauvan syntymäkokoa voi pienentää antamalla äidille hormonihoitoja.

On kuitenkin myös lääkkeetön keino. Nimittäin IVF-valikointi.

Käytämme tällä hetkellä IVF-valikointia esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ehkäisemiseen. Menetelmä toimii näin: Useita munasoluja hedelmöitetään. Alkioiden geenistö tutkitaan. Valitaan sellainen alkio, jolla ei ole geneettistä sairautta.

Suuri kokomme ja valtava määrämme on maailmanlaajuinen sairaus, joka vaivaa koko ekosysteemiä. Miksi emme siis alkaisi suosia pienikokoisia jälkeläisiä, niin että keskimääräinen kokomme alkaisi kasvun sijaan laskea?

Tutkijoiden mukaan 15 senttiä pois keskimääräisestä pituudestamme tarkoittaisi 15–18 prosenttia vähemmän ruokakulutusta. Pienempi koko merkitsisi myös pienempää vaatekulutusta, pienipäästöisempiä autoja ja pienempiä asuntoja. Tutkijat uskovat, että vain 15 sentillä pääsisimme erittäin merkittäviin päästösäästöihin.

Päästöjä voitaisiin vähentää myös muilla tavoin. Ihmisen geenejä voisi muokata sellaiseksi, ettei ihmiskunnalla olisi laisinkaan entsyymejä hajottaa eläinperäisiä proteiineja. Jos siis söisimme vähemmän ja ainoastaan kasviperäistä ruokaa, olisi vaikutus ilmastonmuutokseen huikea.

Luonnollinen ihminen

Yleensä ihmisen geenimanipulaatiota pidetään epämoraalisena. Tuomitsemme herkästi ihmisalkioilla tehdyt kokeet. Harva hyväksyy tulevan lapsen silmien värin valitsemista IVF-seulonnassa, vaikka toimenpide on tämän hetken tekniikalla melko vaaraton.

Onko tilanne toinen, jos geenimanipulaatio tapahtuisi yleisen hyvän takia? Silloin geenimanipuloiduille lapsille voisi kertoa ylpeänä, että heidät on valittu tai heidän perimäänsä on muunneltu yleisen hyvän nimissä.

Olisiko lapsen geenimuuntelu sitten valtiovallan pakottamaa vai vapaaehtoista toimintaa? Artikkelin kirjoittaneet tutkijat pitävät tärkeänä, että valinnat tapahtuisivat vanhempien omasta tahdosta.

Vapaaehtoisuus voisi kuitenkin johtaa ongelmiin. Jos vain harvat pienentäisivät lapsiaan, eikö silloin pienennettyjä lapsia voitaisi kiusata? Lasten pienennystalkoisiin pitäisi saada suurin osa ihmisistä mukaan. Siksi vanhemmille pitäisi tarjota vähintäänkin jokin porkkana.

Manipuloi lapsesi, nauti verohelpotuksista? Tai miten olisi yhden lapsen politiikka, johon poikkeuksen saisi perheet, jotka suostuisivat manipuloimaan lapsensa pienemmiksi?

Pienennyspolitiikka tuntuu tämän päivän arvoille sopimattomilta, jopa ekofasismilta, mutta entäpä jos ilmastonmuutos alkaa uhata koko ihmiskunnan terveyttä? Suostuisitko valitsemaan pienemmän kokoisen alkion, jos ihmiskunnan tulevaisuus olisi valinnastasi kiinni?

Human Engineering and Climate Change -artikkeli on luettavissa täältä.

Aiheesta on avattu keskustelu Vau.fi-foorumille.

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock

 

Jarkko Uro on lapsiperhemediaan keskittynyt toimittaja. Toimittamisen lisäksi Uro kirjoittaa näytelmiä ja tietokirjoja. Hänen harrastuksiinsa kuuluu purjehdus, joka Uron mielestä sopii erityisen hyvin perheenisälle. Siinä missä lapsen saaminen on murros eli toisin sanoen suuri seikkailu miehen elämässä, ovat veneretket perheen kanssa kuin pienoismalleja tästä sukelluksesta elämän suureen mysteeriin. (Kuva: Petteri Kivimäki, jutun kuvituskuva: iStockphoto)

 

Lue myös:

Iltavirkun isän tunnustuksia
Karkoita paholainen lapsesta
Lasten lihansyönnistä

Mitä mieltä olet artikkelista?