Kumpi on parempi vaihtoehto kovia kokeneelle planeetallemme: maankuoressa mätänevät kertavaipat vai pesukonesähköllä puhdistuvat kestovaipat? Miten varmistamme parhaiten sen, että omat vaippapeppumme saisivat elääkseen saasteista vapaan maailman?

Viimeksi päivitetty 6.9.2012

Vuonna 2008 päivitetyn englantilaisen vertailututkimuksen mukaan kestovaippa saattaa olla jopa haitallisempi ympäristölle kuin kertakäyttövaippa.

Lähes kaikissa englantilaisissa talouksissa on kuivausrumpu, joten tutkimuksessa oletetaan, että vaipat kuivataan aina rummussa. Koska kuivausrumpu käyttää huomattavasti enemmän sähköä kuin pesukone, saadaan tulokseksi varsin epäekologinen summa. Englantilaistutkimuksen laskelmissa oli myös käytetty korkean lämpötilan pesuohjelmia.

Vaipparalli pyörii kertavaippoja ekologisemmin silloin kun pesuvesi ei ole liian lämmintä. Virtasyöppöä kuivausrumpua ei kannata käyttää laisinkaan, jos haluaa pitää hiilijalanjälkensä matalana.

”Jotkut ulkomaalaiset vaippavalmistajat ovat suositelleet jopa 35 asteen pesua. Pesu korkeammassa lämpötilassa on kuitenkin suositeltavampaa hygieniasyistä. Itse pesisin vähintään joka kolmannen pesun 60-asteisella ohjelmalla. 90-asteen ohjelmaa on tarpeetonta ääritapauksia lukuun ottamatta, koska vaippojen ei yleensä tarvitse olla steriilejä. Ulosteperäiset bakteerit ja mikrobit tuhoutuvat 60-asteessa”, Kestovaippayhdistyksen puheenjohtaja Sanna Mölsä kertoo.

Lue myös: Lapsenhoitoa vanhaan malliin 

Jos siis lapsiperhe käyttää kestovaippoja, mutta asuu isossa omakotitalossa, syö liharuokaa, matkustaa lentokoneella joka vuosi ja omistaa kaksi autoa, on kestovaipoilla saavutettu ympäristöetu lähinnä perheen suuren hiilijalanjäljen viherpesua.

Eriäviä tuloksia vaippailusta

Englantilainen tutkimuksen mukaan lapsen kahden ja puolen vuoden vaippakausi tuottaa kertavaipoille 550 kiloa CO2-päästöjä. Jos lapsi käyttää kuivausrummussa kuivattuja kestovaippoja saadaan kutakuinkin sama hiilijalanjälki per vaippapylly.

Suomalaisessa tutkimuksessa on saatu aivan erilainen tulos. Suvi Haaparannan YTV:lle vuonna 2002 tekemässä tutkimuksessa kertakäyttövaippojen materiaalirasitus on 1134 kiloa vuodessa. Kestovaipalla pyyhkii pyllyn puolestaan 353 kilon materiaalikulutuksella.

Kertakäyttökakkapyllystä kertyy tämän tutkimuksen valossa siis yli kolme kertaa suuremmat materiaalipäästöt kuin kestovaippailijasta. Tuloksessa oletetaan, ettei vaippoja kuivata kuivausrummussa eikä kuivaushuoneessa.

Lue myös: Turhaa roinaa 

Laskennallinen ongelma: materiaa vai energiaa?

Haaparannan tekemän tutkimuksen mukaan yhden suomalaisen kakkapyllysukupolven saattaminen yli vaippaiän kuluttaa erilaisia luonnonvaroja 117 160 500 kiloa. Arviossa yksi lapsi käyttää 5000 vaippaa 30 kuukautta kestäneellä vaippakaudella.

Tällä hetkellä sähköä tuotetaan usealla paikkakunnalla hiilivoimalla. Jos hiilisähköstä pystytään siirtymään esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja aaltosähköön pienentyy kestovaipan hiilijalanjälki huomattavasti. Ekosähköllä pestäessä kakkarumban setviminen kotitalouksien sähköenergialla on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin vaippavuoren kasaaminen kaatopaikalle.

Lue myös: Kiinalaiset lapset kärsivät ilmansaasteista

Entä jos kertavaipat poltettaisiin?

Suomessa vaippajätettä kertyy 7 prosenttia kaikesta jätteestä. Kaatopaikalle muovipakkaukseen haudattu uloste muodostaa metaania, joka on vaarallisin ilmastonmuutosta aiheuttava kaasu.

Metaanipäästöjen vähentämiseksi Suomi siirtynee lähitulevaisuudessa polttamaan kaiken kaatopaikalle muuten menevän biohajoavan aineksen.

”Suomen uuteen lainsäädäntöön ollaan sisällyttämässä orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa. Lakiesitys on valmistelussa ympäristöministeriössä ja tulee lyhyellä siirtymäajalla käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa, että kuntien jätelaitokset keräävät asukkailta kierrätykseen soveltumattomat, poltettavat biohajoavat jätteet kuten vaipat hyötykäyttöön", tutkija Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus SYKE:stä ilmoittaa.

Käytäntö vähentää kertakäyttövaipan ympäristökuormitusta varsinkin jos poltettaessa syntynyt energia saadaan otettua tehokkaasti uudelleen käyttöön. Toisaalta valtavan vaippakuorman polttaminen aiheuttaa muita päästöjä kuten hiilidioksidia, dioksiineja, organokloori- ja PAH-yhdisteitä.

Lue myös: Myrkyllinen teflon? 


Kestovaippakeskustelu tärkeysjärjestykseen

Ekologista elämää hahmotellessa on tärkeää pitää mielessä kokonaiskuva. Vaikka vaippakeskustelu käy välillä kuumana, syntyy kotitalouksien hiilijalanjälki aivan toisaalla. Suurin yksittäinen hiilipäästöjä aiheuttava tekijä on lämmitys. Suuria päästömääriä aiheuttaa myös liikkuminen, syöminen ja vaatetus.

”Perheitä tulisi tukea, kannustaa ja opastaa kokonaisvaltaisesti hyviin ratkaisuihin ympäristönäkökulmasta”, Mölsä Kestovaippayhdistyksestä sanoo.

Jos siis lapsiperhe käyttää kestovaippoja, mutta asuu isossa omakotitalossa, syö liharuokaa, matkustaa lentokoneella joka vuosi ja omistaa kaksi autoa, on kestovaipoilla saavutettu ympäristöetu lähinnä perheen suuren hiilijalanjäljen viherpesua.

Lue myös: Kasviksilla kasvatettu 


Miten pienentää oman perheen jälkeä?

WWF:n tekemän tutkimuksen mukaan kesäpyöräilyllä pystyy vähentämään 470 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Säästö edellyttää, että autolla ajaminen vähenee 100 kilometriä viikossa kuuden kuukauden ajan.

Yhden ihmisen naudanlihan kulutus tuottaa vuodessa 435 kiloa päästöjä. Jos taas korvaa yhden lentokoneella tehdyn Euroopan loman junalomalla esimerkiksi Pietariin, keventää omaa hiilidioksidi taakkaansa 1140 kilolla.

Suurimman vaikutuksen hiilijalanjälkeen saavuttaa rakentamalla itselleen energiatehokkaasti lämpenevän talon. Ekorakentaminen ei kuitenkaan ole kaikkien ulottuvilla. Kestovaippayhdistyksessä kannatetaankin kestoilua kaikissa tilanteissa:

”Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Jos kertakäyttöiset vaipat olisivat ympäristöystävällisempiä kuin kestovaipat, eikö olisi silloin ympäristöystävällisempää pukeutua kertakäyttövaatteisiin tai syödä kertakäyttöastioistakin?”

Lähteet: Enviroment Agency, Suomen Luonnonsuojelu Liitto, WWF 

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliVIDEO: Kaikki tunteet 62 sekunnissa
Seuraava artikkeliTarjoa lapselle turvallinen lapsuus!
JAA