Viimeksi päivitetty 9.7.2018
Vaikka joidenkin mielestä ”yhdenillanjuttu” vaikuttaa helpoimmalta tavalta hankkiutua raskaaksi, siinä on myös riskinsä. Omassa vaakakupissani painoivat vahvoina sekä itsesuojeluvietti että halu suojella lasta ja mahdollista isää.
Sukupuolitaudit pelottivat
Raskaaksi tuleminen edellyttää suojaamattoman seksin harrastamista. Pahimmassa tapauksessa täysin itselle vieraan henkilön kanssa.
Terveydenhuollon ammattihenkilönä tiedän, kuinka yleisiä sukupuoliteitse tarttuvat taudit ovat. Eikä niistä eroon pääseminen ole aina kovin helppoa. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla lopun ikää kestävä sairaus – se ei ole kovin mukava lisämauste elämään, varsinkaan raskaana tai lapsen kanssa.
Hedelmöityshoidoissa käytettävät luovutetut sukusolut on testattu paitsi tarttuvien tautien, myös monien perinnöllisten sairauksien varalta.
Ei isäksi vastoin tahtoaan!
Lisäksi ajatus miehen käyttämisestä ”siittämiskoneena” (vieläpä vasten tahtoaan), taistelee vahvasti moraaliani vastaan. Kaikki miehet eivät halua lapsia lainkaan, ja se oikeus heille suotakoon.
Ja mitä jos isä ensin kieltäydyttyään haluaakin pitää yhteyttä lapseen? Monen vuoden hiljaiselon jälkeen isukki ilmestyykin kuvioihin, siinäpä vasta lapselle selittämistä.
Suojelen lastani
Valitsemalla hedelmöityshoidot, suojelen omasta mielestäni myös tulevaa lastani. Hän saa halutessaan tietää isänsä nimen täysi-ikäiseksi tultuaan. Hän saa elää tietäen, että on haluttu ja korvaamaton.
”Äiti halusi ja kaipasi sinua niin paljon, että päätti hankkia sinut yksin”. ”Biologinen isäsi oli niin hyväsydäminen, että halusi mahdollistaa sen”.
Miksi juuri inseminaatio?
Olin myös päätynyt inseminaatioon, joka on ”luonnollisin” vaihtoehto hedelmöityshoidoissa. Oma kehoni hoitaisi ”homman” loppuun, lääkärin avustuksella. En ole uskonnollinen, mutta ajatus kehoni ulkopuolella tapahtuvasta hedelmöityksestä tuntuu vieraalta ja arvojeni vastaiselta.
Olinkin päättänyt, että jos inseminaatiot eivät kanna hedelmää, minun ei ole tarkoitus saada lapsia. Siitä olisi seurannut suuri suru, mutta niin olisi vain tarkoitettu.
Minun valintani
Valintaani arvosteleville ihmisille voin aina kertoa syyn, miksi valitsin tämän tien. Lapsen isästä uteleville voin sanoa, ettei lapsen isä ole mukana kuvioissa.
Todistettavasti monesta ”hyvästä perheestä” tulevasta, kahden vanhemman lapsesta on tullut koukukiusattuja tai yksinäisiä. Lapsen hankkiminen yksin ei tarkoita automaattisesti, että lapsestani tulisi erilainen. Sillä yksi asia on varma: hän on rakastettu ja haluttu, alusta alkaen.
Lue kaikki blogikirjoitukset: https://www.vau.fi/blogit/isaton-lapsi/
