Suomen alhaisesta syntyvyydestä on oltu huolissaan jo vuosia. Vuonna 2017 syntyi ainoastaan 50 321 lasta – vähemmän kuin kertaakaan sitten katovuosien. Perheellistymistä siirretään opintojen, talousasioiden tai yksinkertaisesti sopivan puolison puuttumisen takia yhä myöhemmälle iälle.

Julkaistu 2.6.2016   -   Päivitetty 20.11.2018

Syntyvyydeen laskuun vaikuttavat monet eri tekijät. Aihetta tutkineen Väestöliiton tutkijan Anneli Miettisen mukaan seuraavat asiat johtavat usein siihen, että lapsensaantia lykätään tai että siitä luovutaan:

  • Opinnot kestävät pitkään. On tyypillistä, että mitä useampia tutkintoja luetaan, sitä kauemmaksi päätös lastenhankkimisesta siirtyy.
  • Työelämän epävarmuus. Määräaikaiset työsuhteet voivat siirtää lastenhankkimista myöhemmäksi.
  • Työmarkkinoiden epävarmuus ja epävarmuus yleisenä tunnetilana. Kannattaako lapsia tehdä, kun talousasiat tuntuvat olevat epävarmalla pohjalla?
  • Pienentyneet perhekokotoiveet. Aikaisemmin toivottiin 2–3 lasta. Nykyään 1–2 lasta riittää monelle. Perhekokojen pienentymisen taustalla ovat kalliit asunnot.

”Kolmannen lapsen hankkimisen yhteydessä pohditaan enemmän lapsesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi asunnon ja auton hankintaan liittyviä asioita mietitään enemmän kuin ensimmäisen tai toisen lapsen hankinnan aikaan”, Miettinen sanoo.

Yhä useampi jättää lapset hankkimatta

Vaikka syntyvyys on laskenut pitkään, yli 30-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on aikaisemmin kasvanut, kun parikymppiset ovat siirtäneet perheen perustamista myöhäisempään ajankohtaan. Nyt kuitenkin myös yli 30-vuotiaiden syntyvyys on kääntynyt laskuun.

”Viimeisin lamavaihe on yksi osatekijä tähän. Epävarmuus jatkuu. Enää ei voi luottaa koulutuksen työllistävään vaikutukseen. Työttömyys on lisääntynyt myös julkisella sektorilla. Tämä heijastuu todennäköisesti varttuneempien naisten perhekäyttäytymiseen”, Miettinen sanoo.

Tahaton lapsettomuus yleistyy

Perheen perustamista saatetaan lykätä opintokiireiden, työstressin tai puuttuvan parisuhteen takia. Kun raskautta lopulta aletaan yrittää, se ei välttämättä enää onnistukaan – tahaton lapsettomuus yllättää monet.

”Hedelmöityshoidot voivat silloin tulla avuksi. Tämä voi kuitenkin tuoda mukanaan eriarvoistumista, kun lapsen hankkimisen kustannukset kasvavat. Vain varakkaimmilla on rahaa riittävän moneen hoitokertaan”, Miettinen sanoo.

”Lastenteko kiinnostaa enemmän maaseudulla”

Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella syntyvyys on Suomessa alhaisinta. Seinäjoella ja Pohjanmaan maaseudulla ylipäänsä syntyvyys on puolestaan Suomen korkeinta.

Nämä seikat vaikuttavat Anneli Miettisen mukaan siihen, miksi lisääntymisinto on säilynyt maaseudulla:

  • Kaupunkiin hakeutuvat arvostavat pientä perhekokoa. Maaseudulla asuvat taas toivovat useammin isompaa perhettä.
  • Isoa perhettä toivovien haaveisiin kuuluu usein omakotitalo tai vähintään isompi asunto. Maaseudulla tähän on varaa. Kaupungeissa asuminen on kalliimpaa.
  • Myös yhteisöllisyys ja uskonnollisuus nostavat todennäköisesti maaseudulla perhekokoja.

 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?