Lapsille sattuu joskus vahinkoja, sitä on mahdotonta välttää. He ovat uteliaita eivätkä ole vielä oppineet, mikä on vaarallista ja mikä turvallista. Sitä paitsi lasten motoriset valmiudet ovat erilaisia. Eri henkilöillä ruumiillinen kehitys tapahtuu eri tavoin ja vaihtelevalla nopeudella. Joillakin lapsilla on myös tavallista enemmän tutkimishalua.

Viimeksi päivitetty 28.5.2011

Tapaturmat ovat yleisin lasten kuolemaan johtava syy. Niistä kaksi kolmannesta sattuu kotona tai vapaa-aikana. Putoamisturmat ovat tavallisin onnettomuuslaji. Muita tavallisia onnettomuuksia ovat isku-, puristus-, pisto-, palo- ja myrkytysvahingot.


 


Jos on sattunut onnettomuus, sinun täytyy aikuisena pitää pää kylmänä ja toimia parhaan kykysi mukaan vahinkojen rajoittamiseksi. Jos tiedät, mitä pitää tehdä, vahingot luultavasti lievenevät ja sinun on helpompi pysyä tyynenä ja antaa apua määrätietoisesti sekä huolellisesti.

Lapseen vaikuttaa rauhoittavasti se, kun aikuinen on tyyni ja määrätietoisen tuntuinen. Kaikkien vanhempien olisi hyvä käydä ensiavun peruskurssi. Älä hätäänny. Lapsi ei ymmärrä tapahtumia samalla lailla kuin sinä eikä osaa ilmaista tunteitaan kuin aikuinen. Ota yhteyttä Punaiseen Ristiin tai muuhun järjestöön, joka järjestää ensiapukoulutusta. Ks. esim. www.redcross.fi/ensiapu

Hätänumeroon voi soittaa maksutta kaikista puhelimista, eikä suuntanumeroa tarvita.

Soita 112:een

Jos lapsi on menettänyt tajuntansa eikä herää
muutamassa minuutissa

Jos lapsi ei hengitä

Jos lapselta on luu murtunut

Jos lapsi on saanut palovammoja

Jos lapsi on saanut päävamman

Jos lapsi on saanut syöpymisvamman

Jos kyy on purrut lasta

Jos lapsi on saanut syvän haavan tai vieraan esineen aiheuttaman haavan

Jos lapsi on syönyt jotain myrkyllistä (soita 112 ja pyydä Myrkytystietokeskukseen)

Jos lapsi on saanut vieraan esineen korvaan, nenään, kurkkuun tai silmään

Jos lapsi on saanut hyönteisen pureman ja on alkanut voida huonosti

Jos lapsella on korkea kuume ja aivokalvontulehduksen oireita: pilkullinen ihottuma, joka ei katoa painaessasi lasia sitä vasten, valoherkkyys, päänsärky/niskajäykkyys

Jos lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa matkalla sairaalaan, etkä voi kuljettaa häntä itse

Soita terveyskeskukseen tai omalääkärille

Jos lapsella on ollut kuumetta (yli 38 ºC) yli kolme päivää

Jos lapsella on kuumekouristuksia

Jos lapsen kuume on jo laskenut mutta nousee äkkiä voimakkaasti

Jos lapsen kehonlämpö on alle 35 °C yhdistyneenä kylmään ihoon ja velttouteen

Jos vauva on oksennellut yli kuusi tuntia ja vaikuttaa veltolta samalla kun aukile ja silmät ovat kuopalla

Jos lapsella esiintyy pitkäaikaista ripulia

Jos lapsi valittaa huimausta, pahoinvointia ja päänsärkyä tai oksentelee ja vatsan oikealla puolella on kipuja

Jos vauva ei halua syödä kokonaiseen päivään ja vaikuttaa samalla veltolta

Soita neuvolaan, kun sinulla on kysyttävää lapsen yleisestä terveydestä ja kehityksestä. Sairaita lapsia ei pidä ottaa mukaan neuvolaan, koska he voivat tartuttaa muita lapsia.

Ensiavun neljä pääkohtaa

On aina parempi soittaa lääkärille kuin kulkea huolestuneena ympäriinsä.
Vanhempana sinä tiedät parhaiten, miten lapsi voi.
Soita terveyskeskukseen tai omalääkärille.

Luo yleissilmäys tilanteeseen.
Anna elintärkeää ensiapua.
Kutsu tarvittaessa paikalle apua.
Jatka, kunnes apu tulee.

Lue myös:

Lasten peruselvytys

Jos lapsi uhkaa tukehtua

Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa

Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus

Jos lapsella on verenvuoto

Ensiapu sairauksissa

Allergia voi yllättää

Jos lapsi saa myrkytyksen

Jos lapsi saa pistoksen tai pureman

Jos luut saavat kolhuja

Jos lapsi saa pää- tai niskavamman

Paloturvallisuus ja palovammat

Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi

Jos lapsi saa kasvoihin vammoja

 

Lähteet:

Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget

Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp

Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007

Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998

Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998

Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og

elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn

Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989

Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002

Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002

Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999

Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik

Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002

Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004

Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997

Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.

SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA

Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia

Mitä mieltä olet artikkelista?