Panu Väänänen on kaksosten isä, moninkertainen kummisetä, kirjallisuuden ystävä ja harras joskin kömpelö puistofutari. Elantonsa Panu hankkii keikkatyöläisenä tekstien parissa, etenkin kustannustoimittajana. Isänä hän iloitsee, kun voi vaihtaa työpäivän lastenhoitopäiväksi ilman suurempaa säätämistä.
Lastensa kanssa Panu on virittäytynyt miellyttävään välimuotoon ”oman elämän” jatkamisen ja ”lasten ehdoilla” olemisen välillä: lasten kanssa voi kyläillä perheettömienkin ystävien luona tai käydä kahvilassa, toisaalta vaikkapa leikkikentälle voi salakuljettaa romaanin. Ja juttuseurana lapset ovat päivä päivältä yllättävämpiä.
Kun isä myöhemmin selaa kalenteriaan, ensimmäisellä raskausviikolla ei todennäköisesti ole mitään erityisesti raskaudesta muistuttavia merkintöjä – tämä etenkin tapauksissa, joissa lapsi saa alkunsa vaivattomasti tai jopa vahingossa.
[Lue lisää]
Luonto on järjestänyt niin, että nainen haluaa ovulaation aikoihin usein enemmän seksiä. Ovuloivan naisen tuoksu näyttää myös kohottavan miehen testosteronitasoja
[Lue lisää]
Hedelmöittyminen voi tapahtua, kun se kohtaa matkalla siittiösolut. Vain pieni osa siemensyöksyssä vapautuneista siittiöistä pääsee munatorveen saakka. Munasolu imaisee yhden näistä terveistä, nopeista sukusoluista sisäänsä.
[Lue lisää]
Vaikka isän ruumis ei tee tässä vaiheessa töitä sikiön eteen, raskauden kesto takaa hänellekin aikaa valmentautua ja sopeutua lapsen syntymään.
[Lue lisää]
Jo alkion kiinnittyminen saattaa aiheuttaa naisen ensimmäiset raskausoireet, tiputteluvuotoa ja kuukautiskipujen tapaisia tuntemuksia.
[Lue lisää]
Jos raskaus on toivottu ja odotettu, voi olla vaikeaa olla tekemättä testiä ennen aikojaan. Samoin yllätysraskauden kohdalla voi olla aikamoinen paine varmistaa tapahtunut mahdollisimman aikaisin, vaikka kuukautiskierto olisi epäsäännöllinenkin.
[Lue lisää]
Seitsemännen viikon tienoilla on hyvin todennäköistä, että vanhemmat tietävät jo raskaudesta. Positiivisen raskaustestin jälkeen isällä voi mennä aikaa uutisen sisäistämiseen ja sulatteluun. Raskaus ei näy vielä vähään aikaan päälle päin, etenkään jos raskausoireet pysyvät kurissa.
[Lue lisää]
Samaa tahtia kun raskaus alkaa tuntua todelliselta, maailma voi muuttua yllättävän vaaralliseksi paikaksi. Mielessä saattaa myllertää erilaisia pelkoja
[Lue lisää]
Ensimmäiset vuodet isänä ovat harmillisen otollista aikaa tupakoinnin aloittamiselle ja muille vaivattomille kotipaheille.
[Lue lisää]
Nimestään huolimatta äitiysneuvolan tehtäviin kuuluu koko perheen tukeminen odotuksen yhteydessä.
[Lue lisää]
Mikään ei estä tulevaa isää julistamasta uutista maailmalle vaikka heti raskaustestin näytettyä plussaa – paitsi ehkä hänen puolisonsa. Sama toimii myös toisin päin: jos isä haluaa sulatella asiaa rauhassa, hänen kannattaa pyytää tulevaa äitiä pitämään raskaus toistaiseksi salaisuutena.
[Lue lisää]
Ensimmäinen ultraäänikuvaus on tavallisesti 10.–13. raskausviikolla. Ultraamalla saadaan tietoa paitsi sikiön voinnista, myös esimerkiksi raskauden kestosta, istukan paikasta ja siitä, kuinka monta elämänalkua kohdussa on kasvamassa.
[Lue lisää]
Sikiön kehityshäiriöiden seulonnan avulla selvitetään, onko sikiöllä tavallista korkeampi todennäköisyys kromosomipoikkeavuuteen tai rakenteelliseen poikkeavuuteen, jotka voivat johtaa vammaisuuteen tai sairauteen. Seulonnat ja mahdolliset jatkotutkimukset ovat vapaaehtoisia.
[Lue lisää]
Raskauden alkuvaiheessa odottavan äidin seksihalut saattavat olla melko vähissä suurten hormonimuutosten, pahoinvoinnin ja väsymyksen vuoksi.
[Lue lisää]
Äitiyspakkaus, isyysvapaa, raskaustodistus... Raskausajasta ei selviä ilman pientä pyrähdystä byrokratiaviidakkoon.
[Lue lisää]
Raskaudenaikaisella toiminnallaan isä voi merkitä itselleen reviiriä tai rakentaa perustaa tulevaisuutta varten. Mies saa ottaa isän tehtävän haltuunsa jo ennen syntymää.
[Lue lisää]
Tytön tai pojan toivominen on jonkinasteinen tabu. Kuitenkin monella tulevalla isällä ja äidillä on päässään vähintäänkin mielikuva jommastakummasta, vaikka he eivät uskoisikaan pettyvänsä ennakko-odotuksen vastaisesta totuudesta.
[Lue lisää]
Niin kutsuttu rakenneultra tehdään – vanhempien niin halutessa – jo pyöristyneen vatsan päältä yleensä 18.–20. raskausviikoilla.
[Lue lisää]
Usein tulevien vanhempien välit omiin isiinsä ja äiteihinsä lähentyvät. He astuvat samalle maaperälle, aina näköpiirissä olleelle mutta vieraalle alueelle.
[Lue lisää]
Perinteisesti isän raskausoireisiin liittyy vastuullisuuden tunne. Hormonien laukaisema hoivavietti saattaa näkyä tarpeena hössöttää auton turvaistuimista tai asunnon turvallisuudesta.
[Lue lisää]
Byrokratia iskee kiinni lapseen heti tämän synnyttyä. Hän saa saman tien ainakin väliaikaisen henkilötunnuksen ja parin päivän sisällä lopullisen numeronsa.
[Lue lisää]
Monet vanhemmat haluavat lapselleen nimen, joka ei tule joka päivä vastaan mutta jota ei joudu aina uudestaan tavaamaan.
[Lue lisää]
Monikkoraskauden merkkejä voidaan havaita ultraäänellä jo 6. raskausviikolla, mutta yleensä ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään kuukautta myöhemmin.
[Lue lisää]
Mikä aisti sikiölle kehittyy ensimmäisenä? Missä vaiheessa sikiö kuulee? Missä vaiheessa sikiö oppii maistamaan?
[Lue lisää]
Perheenlisäys vaikuttaa aina jollain lailla sosiaaliseen elämään. Tapa olla ystävien kanssa muuttuu, kun kuviossa on mukana mahdollisesti kaikenikäisiä lapsia.
[Lue lisää]
Vanhempainpäivärahaa saaneiden isien lukumäärä on kasvanut viime vuosina roimasti, mutta he viettävät edelleen kotona hyvin lyhyitä jaksoja. Isät käyttävät mielellään heille korvamerkityt päivät – isyysvapaan ja isäkuukauden – mutta loput vanhempainvapaasta menee yleensä äideille.
[Lue lisää]
Ajatus äidistä vauvan luonnollisena ja ensisijaisena hoitajana on juurtunut syvään, ja isyysloman jälkeen kotiin jäävä isä kohtaa joskus yllättyneitä reaktioita.
[Lue lisää]
Sikiö saavuttaa kilon rajapyykin 28. raskausviikon tienoilla. Isä voi kuunnella sydämen lyöntejä stetoskoopilla tai jopa painamalla korvan äidin vatsalle. Sikiö harjoittelee hengittämistä ja potkii niin, että isäkin näkee ja tuntee liikkeet.
[Lue lisää]
Ei ole mitään nyrkkisääntöä siihen, milloin kertoa vanhemmille sisaruksille odotuksesta. Joka tapauksessa uutisesta kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettinen, kertoa mikä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan.
[Lue lisää]
Suomessa elää tuhansia lapsia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhempien perheissä. Osa perheistä on uusperheitä, mutta sateenkaariperheisiin syntyvien lasten osuus ollut jo pitkään kasvussa.
[Lue lisää]
Kun vauva syntyy ennenaikaisena, vanhemmat ovat syystäkin huolissaan. Isä – ja yhtä lailla äiti – voi panikoida konkreettisten, lasta koskevien riskien lisäksi omaa valmistautumattomuuttaan.
[Lue lisää]
Kaikkea ei kannata hankkia valmiiksi. Vauvat ja vanhemmat ovat erilaisia, ja toiset kokevat täysiksi turhakkeiksi sellaiset varusteet, jotka ovat olleet toisille elintärkeitä.
[Lue lisää]
Isien synnytyksenjälkeisestä masennuksesta puhutaan hyvin vähän, vaikka se koskee noin 4–10 prosenttia heistä.
[Lue lisää]
Sektioita eli keisarileikkauksia on kolmea laatua. Suunnitellussa sektiossa isän läsnäolo on mahdollista ja toivottua, samoin usein päivystyssektiossa. Hätäsektiossa isä jää hermoilemaan itsekseen ammattilaisten kiidättäessä äidin leikkuriin.
[Lue lisää]
Fyysinen läheisyys on pienelle vauvalle hyvin tärkeää, ja isä voi luoda alusta saakka omaa suhdetta lapseensa tasaveroisena vanhempana.
[Lue lisää]
Raskauden viimeisten viikkojen aikana isän kannattaa olla mahdollisimman hyvin tavoitettavissa ja valmiina lähtöön.
[Lue lisää]
Kun 37 raskausviikkoa on kulunut, raskaus lasketaan täysiaikaiseksi. Viimeiset viikkonsa kohdussa sikiö voimistuu ja kasvattaa lähinnä rasvakerrosta. Keskimäärin sikiö on tähän mennessä ylittänyt myös keskosen painorajan, 2500 grammaa.
[Lue lisää]
Synnytys on hurja kokemus, joka auttaa miestä luomaan omaa vanhemmuuttaan ja suoraa suhdetta lapseen. Suurelle isien enemmistölle osallistuminen synnytykseen on tärkeää, ja sitä se on heidän puolisoilleenkin.
[Lue lisää]
Laskettu aika on hyvin summittainen ennustus lapsen syntymäpäiväksi. Todellisuus voi heittää parilla viikolla suuntaan tai toiseen ilman, että sitä pidettäisiin poikkeuksellisena tai ongelmallisena.
[Lue lisää]
Yliaikaisuus on todennäköisemmin ärsyttävää ja turhauttavaa kuin vaarallista, mutta sikiön ja äidin tilaa tarkkaillaan aiempaa tarkemmin. Huomiota kiinnitetään etenkin sikiön sydänääniin ja lapsiveden määrään.
[Lue lisää]
Vaikka homma näyttäisi helpolta sohvalla istuskelulta, pitkät imetysmaratonit voivat olla äidille raskaita sekä fyysisesti että henkisesti.
[Lue lisää]
Vanhemmat eivät välttämättä osaa kovin hyvin ennakoida tunnelmiaan syntymän jälkeen. Etukäteen kannattaakin tyhjentää kalenteri ja rauhoittaa koti vähäksi aikaa.
[Lue lisää]