Ensimmäinen ultraäänikuvaus on tavallisesti 10.–13. raskausviikolla. Ultraamalla saadaan tietoa paitsi sikiön voinnista, myös esimerkiksi raskauden kestosta, istukan paikasta ja siitä, kuinka monta elämänalkua kohdussa on kasvamassa.

Viimeksi päivitetty 29.9.2011

Alkuraskauden ultraa kutsutaan myös niskaturvotusultraksi, koska sikiön niskaturvotuksen paksuudesta voidaan arvioida kromosomivikojen todennäköisyyttä. Toisinaan alkiota on kurkistettu ultralla jo ennen tätä: varhaisultra saatetaan tehdä julkisella puolella hyvästä syystä tai yksityisellä klinikalla vanhempien uteliaisuudesta.

Riippumatta siitä, millä viikolla ensimmäiseen ultraan mennään, hetki on tuleville vanhemmille usein mullistava: odotus alkaa tuntua todelliselta, kun ruudulta voi omin silmin nähdä pikkuruisen sydämen sykkeen tai jopa vauvamaisen profiilin.

Ultrakäynti on lääketieteellinen toimenpide, jota ei tehdä siksi että vanhemmat pääsevät vilkuttelemaan vauvalleen ja toisinpäin. Se voi olla kuitenkin merkittävä virstanpylväs, kenties erityisesti juuri odottavalle isälle, jolle alkuraskaus ei konkretisoidu samalla lailla kuin raskaana olevalle naiselle.

Ultrakäynnistä saa usein muistoksi tulostetun mustavalkoisen kuvan sikiöstä. Kuva kannattaa pikimmiten kopioida tai skannata, koska tulostusmuste alkaa jossain vaiheessa haalistua, minkä lisäksi näin kumpikin vanhempi saa oman fiilistelykuvan lompakkoonsa, kännykkäänsä tai käsilaukkuunsa.  

Mitä mieltä olet artikkelista?