adx.adform.net/adx/?mid=151190&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151187&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151206&mkw=KEYWORD

Ihan pakko ponnistaa!

Useimmat synnyttäjät kokevat, että ponnistaminen helpottaa oloa. Ponnistamisen tarve on vahva voima, joka ottaa kehon haltuun.

Useimmat synnyttäjät kokevat, että ponnistaminen helpottaa oloa. Ponnistamisen tarve on vahva voima, joka ottaa kehon haltuun.  

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki ja sikiön pää on laskeutunut lantion pohjalle. Monet synnyttäjät kuvailevat voimakasta ponnistuksen tarvetta samanlaisena tunteena, kuin olisi kova ulostamisen tarve. Mutta mitä ponnistuttaessa todella tapahtuu? Kätilö selittää.

”Ponnistuksentarve aktivoituu silloin, kun vauvan pää on painunut riittävän alas lantioon ja painaa peräsuolen suuntaan”, kertoo kätilö Ragna T. Larsen.

Kätilöt ovat hyvin valmistautuneita tulevaan ponnistamisentarpeeseen niin sanotussa synnytyksen siirtymävaiheessa. Kätilö osaa tällöin etsiä synnyttäjästä merkkejä lähestyvästä ponnistuksesta. Usein synnyttäjän kasvot ja vatsan muoto kertovat kätilölle mitä on pian tapahtumassa, ennen kuin nainen edes itse osaa laittaa sitä sanoiksi.

Joillekin naisille ponnistustarve saattaa kuitenkin tulla pienenä sokkina.

”Jos synnyttäjä ei ole tietoinen siitä, millä tavoin synnytys etenee ponnistamiseen, voi kokemus olla epämiellyttävä. Kun tarve ponnistamiseen ottaa vallan kehossa, se voi tuntua häkellyttävältä”,  Larsen pohtii.

Hänen mielestään olisikin hyvä, että raskaana olevat naiset perehtyisivät etukäteen synnytyksen kulkuun, jotta he tietäisivät mitä odottaa ja pystyisivät työskentelemään ponnistusvaiheessa supistusten kanssa eivätkä niitä vastaan.

Lue myös: Synnytyksen kolme vaihetta

Kun ponnistuttaa, soita kelloa

Synnytyksessä monilla naisilla tulee epätoivon hetki, jolloin tuntuu ettei hommasta tule mitään, keho on liian väsynyt ja tekisi mieli jättää koko leikki kesken. Tämä vaihe on yleensä juuri ennen ponnistamisen tarpeen ilmaantumista.

Mikäli kätilö ei huoneessa, kun synnyttäjä alkaa tuntea tarvetta ponnistaa, on tärkeää painaa soittokelloa ja kutsua kätilö paikalle. Ponnistusvaiheen aikana kätilön tulisi olla läsnä koko ajan. Useimmilla ponnistuttamisen tunne alkaa asteittain.

”Joillekin ponnistamisen tarve saattaa myös tulla äkillisesti ja lapsi on ulkona kolmella supistuksella, mutta sellainen on harvinaista”, sanoo Larsen.

Lue myös: Lucinda syntyi olohuoneessa

Ponnistaminen helpottaa

Monien raskaana olevien visioissa ponnistaminen on vaikein osa syntymästä, mutta kätilön kokemus osoittaa toisin.

”Useimmat synnyttäjät kokevat, että ponnistaminen helpottaa oloa. Ponnistamisen tarve on vahva voima, joka ottaa kehon haltuun. Se kertoo, mitä pitää tehdä. Monien mielestä on helpottavaa, kun ponnistusvaiheessa saa vihdoinkin itse aktiivisesti osallistua. Useimpien synnyttäjien mielestä ponnistusvaihe on selvästi helpompi kestää kuin avautumisvaihe”, Larsen vakuuttaa.

Ponnistuksen tarve on myös tärkeä virstanpylväs synnytyksessä. Kätilö panee tarkkaan merkille sen alkamisen, sillä vauva pitäisi saada ulos noin tunnin kuluessa ponnistusvaiheen alkamisesta. Jos ponnistusvaihe pitkittyy liiaksi, ryhtyvät kätilö ja lääkäri lopulta toimenpiteisiin auttaakseen vauvan ulos.

Kakkahätä!

Mietitkö, miltä ponnistamisen tarve tuntuu? Ei ole mitenkään kaukaa haettua, kun monet sanovat sen tuntuvan kuin olisi aivan kamala kakkahätä. Sillä siltä se juuri tuntuu. Kun sikiön pää laskeutuu emättimessä alas lantioon, se painaa peräsuolta voimakkaasti. Tunne voi olla epämiellyttävä, mutta kätilö sanoo, ettei sitä vastaan kannata taistella.

”Joku saattaa jarruttaa ja taistella vastaan, puuskuttaa ja välttää työntämistä. Mutta se ei auta mitään. Kun työskentelee supistusten kanssa eikä niitä vastaan, on koettelemus nopeammin ohitse.”

Jos synnyttäjä ei ole ottanut peräruisketta, saattaa peräsuolesta tulla ponnistaessa ulostetta. Kätilö rauhoittelee:

”Jos peräsuolessa on ulostetta, niin se tulee ulos ja se siitä. Me kätilöt kyllä pyyhimme sen pois eikä se haittaa mitään.”

Hän neuvoo raskaana olla ajattelematta liikaa asiaa. Kätilöille ulosteen näkeminen on aivan jokapäiväinen, tavanomainen asia. Synnyttäjän ei sitä tarvitse nolostella.

Lue myös: Synnytys vei ulosteen pidätyskyvyn

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
adx.adform.net/adx/?mid=151192&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151198&mkw=KEYWORD

Anna mennä!

Monet kokevat, että ponnistamisen tarve on niin voimakas, ettei sille yksinkertaisesti voi mitään. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa mennä. Mutta joillekin ponnistuttaminen voi tuntua niin ylivoimaiselta, että se alkaa pelottaa.

”Uskalla seurata ponnistuksen tarpeen voimaa ja anna kaikkesi, työnnä lujaa supistuksen aikana”, kannustaa Larsen.

Vaikka monen mielestä ponnistaminen onkin helpottavaa, voi se tuntua myös turhauttavalta.

”Ponnistusvaiheessa näkyy aluksi vain vähän päätä, kunnes se liukuu takaisin supistusten välillä. Monista synnyttäjistä se tuntuu turhauttavalta, siltä, että ei se pää tule sieltä koskaan ulos. Mutta hiljalleen päätä näkyy enemmän, ja se liukuu hitaasti takaisin supistusten välillä”, kätilö kuvailee.

Mutta tässä on suuri ero ensisynnyttäjien ja uudelleensynnyttäjien välillä. Ensisynnyttäjillä ei ole epätavallista, että ponnistussupistukset kestävät tunnin ennen kuin vauva on syntynyt. Keskiarvo on noin 40 minuuttia. Uudelleensynnyttäjillä puolestaan on usein kolmesta viiteen kunnon supistusta, kunnes vauva on ulkona. Käytännössä tämä tarkoittaa 10-15 minuuttia aktiivista ponnistusta.

Lue myös: Kuinka paljon synnytys sattuu?

Malta vielä hetki

Kun lapsen pää on syntymäisillään, välilihan ihokudos pehmenee, jolloin väliliha ja emättimen suu venyy hitaasti. Tämä tuntuu pistelevältä ja puuduttavalta. Tässä vaiheessa voi olla halu työntää vauva ulos, mutta kätilö Larsen sanoo, että on tärkeää pystyä malttamaan vielä pieni hetki, että väliliha saa venyä.

”Repeämät ovat näin usein pienempiä ja toipuminen paljon helpompaa”, hän sanoo.

Hän myös kertoo, että on kätilön tehtävä avittaa pään ulostulossa. Kätilö tukee välilihaa ja auttaa päätä syntymään hallitusti.

Lue myös: Synnytysrepeämät voivat olla lieviä tai vaikeita

Entä jos ponnistamisen tarve tulee liian aikaisin?

Synnyttäjän ei pitäisi alkaa työntämään tai ponnistamaan ennen kuin kätilö antaa luvan. Joillekin ponnistushalu saattaa tulla liian aikaisin. Se ei ole yleistä, mutta joskus niin tapahtuu.

”Synnyttäjälle on tietysti haastavaa jäädä odottamaan, jos ponnistamisen tarve on hyvin vahva”, myöntää Larsen.

Mutta se on tärkeää. Varsinkin ensisynnyttäjien pitäisi malttaa odottaa, kunnes kohdunsuu on täysin auki.

”Jos ei ole, kohdunsuun viimeinen pieni reuna jää puristuksiin ja turpoaa. Ja sitten voi olla vaikeampaa saada vauva ulos”, hän sanoo.

Onneksi on harvinaista, että ponnistustarve alkaa ennen kun kaikki on valmista. Mutta sitä voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos vauva on virhetarjonnassa.

Silloin kätilö tulee hätiin ja auttaa äitiä hengittämään oikein. Usein myös testataan erilaisia asentoja, sillä toisissa asennoissa paine voi tuntua lievempänä kuin toisissa.

Lue myös: Näin lapsi syntyy

Mitä jos ei tunne lainkaan tarvetta ponnistaa?

Jotkut harvat synnyttäjät eivät tunne ponnistamisen tarvetta ollenkaan. Se on harvinaista, mutta joskus niinkin tapahtuu.

”Me kätilöt näemme, että kaikki on valmiina ja supistukset ovat hyviä, mutta äiti ei tiedä, että hänen pitäisi työntää. Sitten meidän täytyy vain ohjata häntä ja saada hänet ponnistamaan oikein. Mutta on äidille paljon raskaampaa työskennellä pelkkien neuvojen varassa”, sanoo Larsen.

Raskaana olevia hän neuvoo olemaan stressaamatta ponnistuksen tarpeesta. Se tulee hänen mukaansa lähes jokaiselle synnyttäjälle oikeaan aikaan. Vaikka ponnistamisen tarpeen tuntemista ei voi harjoitella tai kokea etukäteen, on raskaana ollessa hyvä perehtyä synnytyksen kulkuun ja siten valmistautua synnytyksen eri vaiheisiin.

Hän sanoo, että monet naiset ajattelevat ponnistuksen olevan yhtä kuin synnytys, mutta kätilö ei näe asiaa aivan samalla tavalla.

”Ponnistaminen on vain osa koko syntymäprosessia”, hän muistuttaa.

Teksti: Maren Eriksen
Kuva: Crestock



ILMOITUS
adx.adform.net/adx/?mid=151193&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151199&mkw=KEYWORD

Lähetä kommentti
 
 
 
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0


Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.

 

Sivun alkuun