Kuinka paljon synnytys sattuu?

Kivun tunne on yksilöllistä.

Kivun tunne on yksilöllistä.

Voisiko sitä verrata pahimipien painajaisten kuukautiskipuihin? Tai ehkä juurihoitoon? Entä luun murtumiseen? "Sairaanhoitaja sano, että sitte kun tuntuu että kuolet niin se lapsi syntyy....", eräs äiti foorumilla päivittelee.

Tulostettava versio

"Se kipu..."

”En (ainakaan vielä) varsinaisesti pelkää synnytystä, joka koittaa noin kahden kuukauden kuluttua. Mutta kyllä se kivun kokemus joka tapauksessa on alkanut pohdituttaa”, odottaja kirjoittaa foorumilla.

Jokainen odottaja pohtii varmasti jossain vaiheessa synnytyksen tuottamaa kipua. Ensisynnyttäjää kipu voi pelottaa erityisen paljon, kun lapsen syntymä on aivan uusi kokemus.

”Mihin synnytyskipua voisi luonteeltaan ja intensiteetiltään verrata? Pahimipien painajaisten kuukautiskipuihin? Juurihoitoon? Luun murtumiseen?” ketjun aloittaja kyselee Vau.fi:n foorumilla.

Foorumilaisten vastauksista voi päätellä, että kokemuksia synnytyskivusta on niin monta kuin on synnyttäjiäkin.

Lue myös: Millaista on synnytyskipu?

"Sairaanhoitaja sano, että sitte kun tuntuu että kuolet niin se lapsi syntyy...."

"muistan aina sen naisen kasvot ja noi sanat! pelotti ihan pirusti, tosin olin sillon 17v", kirjoittaa eräs äiti synnytyskokemuksestaan.

Pelotteluista huolimatta synnytys sujui kuitenkin ilman kuoleman tuskaa: "ei se loppu peleissä niin kamalaa ollut vaikka eka kesti 18h!! kun saa sen pienen vauvan syliin nii unohtuu et edes kävi kipeetä..."

"ja kaikki oli muutenki (ensimmäisellä kerralla) nii jännää.. nyt kun toisen kanssa pitää lähtä synnyttämään luulen että menee paremmin kun tietää mitä on tulossa ainaki suurinpiirtein..:)", hän pohtii.

Lue myös: Synnytyksiin puututaan liikaa

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

"Ei tunnu missään!"

"Minulla kai normaalia korkeampi kipukynnys, sillä mielestäni synnytys ei satu-se tuntuu hetkellisesti kuin halkeaisi..." kirjoittaa äiti, joka kertoo synnyttävänsä mielellään vaikka joka vuosi.

”Minä kerkesin kyllä supistuksia kestää, mutta kun liikkui ja keinutti lanteita ne eivät tuntuneet menkkakipuja pahemmilta", kirjoittaa toinen äiti, jolle synnytys ei tuottanut suurempaa tuskaa.

"Eli ei se ole niin kamalaa kuin mitä elokuvissa ja sarjoissa näytetään, kauheaa huutoa ja kärsimystä... Ei ollenkaan. Mutta liikkumista suosittelen", hän vinkkaa, ja kertoo, että epiduraalin jälkeen hänellä ei ollut kipuja enää ollenkaan.

"Ponnistusvaiheessa ainut kipua tuottava asia on se kun pää on tulossa ulos kun pimpan limakalvot joutuvat venymään", kirjoittaja jatkaa ja toteaa, ettei synnytys ole ollenkaan niin kamalaa, kuin mitä annetaan ymmärtää:

"ei se ole mitään raajojen irtirepimistä tai muuta kamalaa, kyllä mua hammaslääkäri enemän jänskättää kuin tuleva pikkukakkosen synnytys.”

Lue myös: Luuli ummetukseksi - saikin lapsen

"Suoraan sanottuna yhtä helvettiä"

Synnytyskokemuksia on kuitenkin laidasta laitaan. Sanotaan, että synnytys sattuu aina jonkin verran, ja monille kovat synnytyskivut ovat tuttuja:

"kivuton se ei ole, sen voin sanoa", eräs äiti foorumilla kommentoi.

"Kipukynnykseni on muuten suuri, mutta synnytyskipu oli jotain niin järkyttävää etten tiennyt kuolenko vai mitä. Joku sanoi omaa kipuaan joskus samaksi kuin kuvittelisi jonkun hakkaavan sua kirveellä ja sitä mä siellä silloin ajattelin."

"Heh, kyllä minusta just tuntui siltä että kuolen. :) Oli se kipu ihan oikeasti jotain järkyttävää. Mulla ei auttanut edes epiduraali, tunsin senkin jälkeen supistukset ja ponnistusvaihe oli aivan hirveää kipua, toiseen lonkkaan koski ihan jumalattomasti ja kätilöt vain luuli että mulla oli kramppi siinä, kun tuntui että koko jalka lähtee irti samantien. Mutta kipu loppuu samantien kun lapsi on syntynyt."

"supistukset ja poltot ovat mitä kauheimpia ja yhtä tuskaa,itkin todella useasti kun olin niin kipeä ja supisteli ja poltteli ihan kauheasti että ei sitä voinu pelkällä hengityksellä rentoutua.Ja sinä aamuna kun synnytys alkoi niin ennen synnytystä oksentelin vain koska poltti ja supisteli ja olin todella kipeä."

"Mihinkähän niitä kipuja vertaisi, hmmmm.  Varmaan ne menkkakivut helvetistä ois aika osuva.  Ehkä.  Äkkiä se unohtuu."

Lue myös: Suora lähetys synnytyksestä - tervetuloa!

"Voisin kuvailla lopun pahimipia suppareita (epiduraali päällä siis) ihan ihan kamalaksi puristukseksi ja paineeksi alaselällä mahassa. Ei sitä voi verrata mihinkään, sen tietää sitten kun kokee..."

Synnytyskivut voivat olla musertavia ja vaikuttaa myös tulevaisuuteen:

"En tiiä sit, oonko hirvee äiti, ku mä kyllä muistan synnytyskivut, ja se ainaki tällä hetkellä saa ajattelemaan, ettei tän enempää lapsia tule!"

Vaikka monille synnytys on enemmän kuin kivulias, eivät äidit vaihtaisi kokemustaan pois.

Lue myös: Ihana kamala synnytysosasto

"On se sen arvoista!"

Jokainen äiti ketjussa on tästä asiasta täysin samaa mieltä. Oman lapsen saaminen on kaiken tuskan ja vaivan arvoista:

"sen myötä unohtaa koko helvetilliset synnytyskivut! Oli se vain sen arvoista ;)"

"Se on jännä miten sitä unohtaa sen kaiken kivun jo heti kun saa sen vauvan rinnalle ja saatikka nyt kun aikaa on kulunu :)"

"Onnea teille kaikille joilla on synnytys edessä päin,muistakaa että ne kaikki kivut mitä te joudutte kokemaan eli supistukset ja poltot niin lopussa teidät palkitaan sillä kun vauva on maailmassa ja saatte sen heti syliin sinun lämpimän paidan alle<3", muistutetaan foorumilla.

Lue koko ketju ja osallistu keskusteluun: Kuinka paljon synnytys sattuu?

Teksti: Mira-Maria Heinonen
Kuva: Crestock

Lue myös:

Miten synnytys alkaa?

Alatiesynnytys vaikuttaa äidin aivoihin

Epätavallisia synnytyspaikkoja

ILMOITUS

etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 

Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.