Repeämät synnytyksessä

jenni 16.09.2011

Kysymys:

Hei! Mulla repesi ekassa synnytyksessä 3. asteen repeämä sulkijalihakseen asti. Oli imukuppisynnytys. Repeämä parani tosi hyvin eikä mitään vaivoja ole jäänyt. Arpikudostakaan ei ole lähes ollenkaan.

Nyt olen monesta paikasta lukenut/kuullut, että tuollaisen repeämän jälkeen seuraavat synnytykset hoidettaisiin automaattisesti sektiolla? Itse en millään sektiota haluaisi, vaan ehdottomasti alatiesynnytyksen. 

Kysyisin, että mikä on yleinen käyntäntö tälläisissä tapauksissa? Odotan siis toista lastani ja olen menossa synnytystapa-arvioitiin ja mua pelottaa, että mulle vain "määrätään" sektio ja itse en saa sanoa siihen mitään. Enemmän pelkään sektiota kuin alatiesynnytystä. Kätilöopistolle olen tulossa synnyttämään. Kiitos!



Vastaus:

Etenkin ensisynnyttäjistä valtaosalle tulee jonkinasteinen limakalvorikko tai repeämä emättimen ja välilihan alueelle. Ne jaetaan neljään luokkaan repeämän koon mukaan:

1. asteen repeämässä vain limakalvon tai ihon pinta on rikkoutunut,

2. asteen repeämä ulottuu lantionpohjan lihaksiin,

3. asteen repeämässä väliliha ja peräaukon sulkijalihakset (sfinkterit) ovat revenneet osittain tai kokonaan, ja

4. asteen repeämässä väliliha, sfinkterit ja peräsuolen limakalvo ovat revenneet.

Valtaosalla naisista synnytyksessä tulevat repeämät ovat lieviä, vaikeita 3. ja 4. asteen repeämiä esiintyi Suomessa vuonna 2009 vain 1% synnyttäjistä.

 

Aikaisemmin synnytyksissä tehtiin usein episiotomia eli välilihan leikkaus tehtiin rutiininomaisesti, mutta tutkimuksissa on todettu että tämä tuottaa äidille syntymän jälkeen enemmän kipua ja vaurioita kuin ilman episiotomiaa luonnostaan syntyvistä repeämistä.

Tämän vuoksi episiotomia suositellaan nykyään tehtävissä vain tilanteissa joissa siihen on erityinen syy (vauvan vaarantunut vointi, sikiön suuri koko tai epäedullinen pään asento eli tarjontavirhe, synnyttyjän aikaisempi paha repeämä ja siihen liittyvä voimakas arpikudos).

 

Tutkimusten mukaan riskitekijöitä peräaukon sulkijalihasrepeämille ovat mm. toimenpidesynnytykset (pihti- ja imukuppisynnytys), sikiön tarjontavirhe tai suuri koko tai suuri päänympärys, sekä pitkittynyt ponnistusvaihe. Synnytyksen hoitokäytännöillä voidaan vaikuttaa sulkijalihasrepeämien esiintymiseen.

 

Suomen kätilöliiton julkaisun ”SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi” tiivistelmä löytyy osoitteesta:

http://www.suomenkatiloliitto.fi/static/Synnyttajan_hoito_ponnistusvaiheessa2011_Tiivistelma1.pdf

 

Sulkijalihasrepeämät pyritään korjaamaan leikkaussalissa heti synnytyksen jälkeen. Useimmilla naisilla synnytyksen hoidon yhteydessä tehty korjausleikkaus antaa hyvän tuloksen.

Repeämän paranemista seurataan synnytyssairaalaan äitiyspoliklinikalla tehtävällä jälkitarkastuksella. Mikäli sulkijalihasvauriota ei todeta synnytyksen hoidon yhteydessä vaan vasta myöhemmin, voidaan tehdä myöhäisvaiheen korjausleikkaus, mutta silloin korjauksen tulos ei yleensä ole yhtä hyvä.

 

Seuraavassa raskaudessa synnytystapa arvioidaan loppuraskauden aikana. Sektio ei ole ehdoton edellytys sulkijalihasrepeämän jälkeen. Mikäli aiempi repeämä on parantunut hyvin, äidillä ei ole runsasta arpikudosmuodostusta, äidillä ei ole ulosteen tai ilman pidätysvaikeuksia (inkontinenssioireita), eikä äidin ja vauvan koon välillä ole havaittavissa epäsuhtaa, ovat edellytykset alatiesynnytykselle hyvät.

 

Kysyjä kertoo itse parantuneensa hyvin eikä vaivoja ole jäänyt. Kuulostaa siltä että voit todennäköisesti synnyttää seuraavan vauvasi alateitse.

 

Meri Ovaskainen, kätilö
Meri työskentelee Kätilöopiston Haikaranpesässä ja toimii lisäksi vapaaehtoisena päivystäjänä valtakunnallisessa imetystukipuhelimessa.
 
Share/Bookmark

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustajat: Hanna Brockman, Jaana Kinnari


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.