Lapsen hampaiden puhkeaminen voi tuoda mukanaan epämiellyttävää oloa ja jopa pientä lämmönnousua.

Viimeksi päivitetty 19.5.2009

Lapsen hampaiden muodostuminen alkaa itse asiassa jo sikiöaikana, tarkalleen ottaen neljännellä raskausviikolla. Ensimmäiset hampaat tulevat esiin kuitenkin vasta lapsen ollessa 4–7 kuukauden ikäinen.

Etu-alahampaat puhkeavat ensimmäisenä, parin kuukauden sisällä ilmestyvät myös ylähampaat. Poskihampaat alkavat puhjeta lapsen ollessa noin vuoden ikäinen, ja taaimmaiset maitohampaat putkahtavat esiin kahden vuoden ikään mennessä. Muistathan, että hampaiden puhkeamisen aikataulu on yksilöllistä, aivan kuten lapsen kasvu ja kehitys ylipäätäänkin. 

Usein kuitenkin kaikki 20 maitohammasta koristavat lapsen hymyä ennen kuin lapsi on täyttänyt kolme. Maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin lapsen ollessa 5–6-vuotias.

Artikkeli jatkuu


 

Hampaiden puhkeamisen oireet

Maitohampaan puhkeamisprosessissa voi mennä useita kuukausia ennen kuin hammas tulee limakalvon alta esiin. Tämä vaihe vie yleensä muutaman viikon, kunnes hammas on kokonaan esillä. Useimmiten puhkeamisen oireet kestävät vain muutaman päivän.

Tyypillisiä hampaiden puhkeamista enteileviä oireita ovat lisääntynyt kuolaaminen ja tarve pureskella. Ikeniä yleensä myös kutittaa tai särkee, ja vauva voi herätä yöllä itkuisena suusärkyihin. Lapsi voi olla myös ärtynyt ja syödä tavallista huonommin. 

Toisinaan vauvalle nousee myös pientä lämpöä silloin, kun hampaat läpäisevät ikenien limakalvon. Hampaiden puhkeaminen ei kuitenkaan aiheuta hetkellistä lämmön nousua korkeampaa kuumetta. Jos vauvalla on selkeästi kuumetta, eli vähintään 38 astetta lämpöä, kyse ei ole hampaiden puhkeamiseen liittyvästä oireesta. Myöskään voimakkaat kivut, flunssan oireet tai esimerkiksi korvatulehdus eivät liity hampaiden puhkeamiseen. Mikäli lapsi on selvästi kipeä, on hyvä olla yhteydessä neuvolaan.

Näin helpotat oireita

Iensärkyyn voivat auttaa viileät, pureskeltavat esineet. Tarjoa lapselle pureskeltavaksi esimerkiksi viileällä vedellä kasteltua rättiä tai viilennä purulelua hetken aikaa jääkaapissa. Välipalaksi voi tarjota esimerkiksi viilennettyjä hedelmäsoseita.

Koska lapsen syljeneritys voi olla vilkasta, kuolaa kannattaa pyyhkiä leuan alta ja poskilta, ettei iho pääse ärtymään. 

Useimmiten tulehduskipulääkkeille ei ole tarvetta, mutta niitä voi kuitenkin turvallisesti antaa lapselle muutaman kerran, mikäli lapsen olotila tuntuu erityisen epämukavalta.

Tärkeä helpotuksen tuoja on myös vanhemman syli: ikävinkin olotila helpottuu hitusen, kun lapselle tarjoaa lohtua, silittelyä ja hellittelyä.

Lähteet: Hammaslääkäriliitto, Terveyskirjasto

Mitä mieltä olet artikkelista?