Ylempien ilmateiden virusinfektio voi levitä keuhkoputkiin (bronkiitti) tai pienempiin ilmatiehyisiin (bronkioliitti).

Viimeksi päivitetty 24.4.2011

Kehkoputkentulehdus

Keuhkoputkentulehdus (bronkiitti) johtuu lapsilla useimmiten virusinfektiosta. Etenkin pikkulapsilla flunssaviruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdusreaktio leviää helposti keuhkoputkiin asti.

Keuhkoputkentulehdukseen liittyy tavallisia flunssaoireita: kuumetta, nuhaa ja yskää. Keuhkoputkentulehduksessa yskä on tyypillisesti kuivaa, mutta pienten lasten hengitys voi myös rohista. Yskä voi häiritä esimerkiksi yöunia, mutta yleensä keuhkoputkentulehdus ei ole vaarallinen lapselle.

Hoito

Virusperäinen keuhkoputkentulehdus paranee yleensä itsestään 1-2 viikossa. Aiemmin keuhkoputkentulehduksen hoitoon määrättiin herkästi antibiootteja, mutta nykyään antibioottilääkitystä ei pidetä tarpeellisena. Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus on harvinainen pienillä lapsilla.

Yli yksivuotiaille voi antaa pari lusikallista hunajaa illalla ennen nukkumaanmenoa yskimistä helpottamaan. Alle 1-vuotiaille ei suositella hunajaa botulismivaaran vuoksi. Yskänlääkkeistä ei ole havaittu olevan juurikaan hyötyä keuhkoputkentulehduksen hoidossa, eikä niitä suositella hoidoksi.

Infektioastma komplikaationa

Joskus keuhkoputkentulehdus kehittyy ahtauttavaksi keuhkoputkentulehdukseksi, eli ns. infektioastmaksi. Infektioastma on yleisin alle kolmevuotiailla lapsilla ja sairastavuus pienenee iän myötä. Tilassa keuhkoputkiin kertyvä lima ja limakalvojen turpoaminen ahtauttaa hengitystiet. Tällöin etenkin uloshengitys voi olla vaivalloista.

Oireina infektioastmassa esiintyy tyypillisiä astmaoireita: limaista, puuskittaista yskää, hengityksen vinkumista ja rohinaa sekä tiheää hengitystä. Joskus ilmenee myös yli kuusi viikkoa kestävää, pitkittynyttä yskää. Usein yskänpuuskat iskevät leikkien lomassa ja esimerkiksi nauraessa.

Infektioastmassa hengitys voi joissain tapauksissa vaikeutua siinä määrin, että sairaalahoito on aiheellista. Infektioastmalla on myös taipumus uusiutua, mutta yleensä oireet saadaan lääkityksen avulla kuriin. Uusia kohtauksia ennaltaehkäistään flunssan iskiessä aloitettavalla astmalääkityksellä.

Ilmatiehyttulehdus

Ilmatiehyttulehdus (bronkioliitti) on yleisimmin rs-viruksen aiheuttama infektio, jossa keuhkorakkuloihin kertyy sitkeää limaa. Sairaus on tyypillisin pienille, alle vuoden ikäisille lapsille.

Ilmatiehyttulehdus alkaa tavallisesta flunssasta, johon liittyy kuumetta ja yskimistä. Pieni lapsi ei välttämättä saa yskittyä sitkeää limaa pois, minkä vuoksi lapsen hengitys voi vaikeutua.

Infektio voi aiheuttaa vakaviakin hengitysvaikeuksia. Imemisen heikkous, väsyneisyys, hengen haukkominen ja ihonvärin harmaantuminen ovat merkkejä pikkuvauvan hengitysvaikeuksista.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on otettava välittömästi yhteys, jos epäilee lapsella olevan hengitysvaikeuksia. Vakavissa tapauksissa on perusteltua soittaa hätänumeroon. Pienet vauvat, jotka eivät osaa vielä kertoa huonosta olostaan, kannattaa viedä lääkäriin erityisen herkästi. Sairaalassa esimerkiksi ilmatiehyttulehduksesta kärsivälle lapselle voidaan antaa lääkehöyryä ja lisähappea. Tarvittaessa voidaan myös imeä limaa pois hengitysteistä.

Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä myös jos alle pieni lapsi lapsi syö huonosti, on väsynyt ja jos yskä pahenee päivien kuluessa. Myös useita viikkoja kestävän yskän vuoksi on syytä hakeutua lisätutkimuksiin.

Lähteet. Hus, Terveyskirjasto, Käypä hoito, Duodecim

Mitä mieltä olet artikkelista?