Miten pienet lapset oikeastaan kokevat musiikin? Miksi syntymättömälle lapselle kannattaa laulaa? Musiikkikasvatusta tutkinut Kaarina Marjanen kertoo lapsen ja musiikin suhteesta.

Viimeksi päivitetty 16.3.2023

Musiikki voi vaikuttaa lapseen hyvin voimakkaasti. Mitä pienempi lapsi on, sitä kokonaisvaltaisemmin hän kokee musiikin. Varsinkin vielä kieltä opettelevan lapsen suhde musiikkiin on tiivis.


 


”Tämä saattaa juontua musiikin syntyhistoriasta. Yhden teorian mukaan musiikki ja kieli ovat olleet aikoinaan yhtä”, musiikkikasvatuksen tutkija Kaarina Marjanen sanoo.

Kielen oppiminen on yhä yhteydessä musiikkiin.

”Äidit laulavat lapsilleen kaikissa kulttuureissa. Musiikin onkin arveltu syntyneen lapsille lauletuista tuutulauluista”, Marjanen pohtii.

Sikiö kuuntelee mielellään vanhempien laulelua

Vauva oppii tunnistamaan äidin äänen jo kohdussa. Pelkän puheen lisäksi sikiö kuuntelee mieluusti äidin lauluääntä.

”Sikiölle laulaminen edistää äidin ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen syntymistä. Jo 16. raskausviikolla sikiö voi kuulla meitä”, Marjanen kertoo.

Senkin jälkeen sikiön kuulo jatkaa kehittymistään niin, että 27. raskausviikkoon mennessä se on täysin kehittynyt.

Sikiölle vanhempien äänet eivät tarkoita ainoastaan erillistä kuuloaistimusta. Vauva tuntee musiikin koko kehon läpäisevänä värähtelynä.

”Kuulo- ja kosketusaistimus ovat hyvin lähellä toisiaan ja niin sikiö voi äidin äänen kautta tuntea tavallaan äidin kosketuksen”, Marjanen kertoo.

Sikiö oppii myös tunnistamaan kohdussa kuulemiaan lauluja ja melodioita.

”Kun syntyneelle vauvalla sitten lauletaan kohdusta tuttua musiikkia, luovat laulut ja äänet hänelle turvallisuuden tunnette”, Marjanen kiteyttää.

Tunteita ja motoriikkaa

Musiikki tukee lapsen kehitystä kokonaisvaltaisesti. Varsinkin tunteet ja niiden kehittyminen liittyvät vahvasti musiikin maailmaan.

”Musiikin avulla opitaan kuuntelemista, ilmaisemista ja empaattisuutta. Musiikki auttaa lasta ymmärtämään ja tiedostamaan sekä omia että toisten tunteita”, Marjanen kertoo.

Musiikkileikit ovat omiaan kehittämään myös lapsen motorisia taitoja.

”Lapsi oppii karkeamotoriikkaa liikkumalla musiikin tahtiin. Erilaisten soittimien opetteleminen puolestaan harjoittaa lapsen hienomotorisia taitoja”, Marjanen sanoo.

Eikä oppimisesta sovi unohtaa hauskanpitoa. Musiikin maailma tarjoaa pienillekin lapsille innostavia oivalluksia ja mukavaa yhdessäoloa.

Musiikki innostaa lasta liikkumaan

Musiikkileikkikoulu Lystileikissä lauletaan, leikitään, liikutaan ja soitetaan. Yksi Lystileikin tärkeimpiä periaatteita on, että musiikki ja liike kuuluvat yhteen.

”Pieni lapsi lähtee automaattisesti liikkumaan kuullessaan musiikkia. Lapsella on syntyessään sisäänrakennettu rytmi- ja melodiataju. Meidän tehtävämme on tukea tätä lasten luontaista toimintaa”, Lystileikin opettaja Esa Lamponen sanoo.

Lapsille ei ole vielä ehtinyt syntyä tanssimista estäviä ennakkoluuloja.

”Lapsi tanssii, eikä mieti mitä muut ajattelevat. Aikuinen taas analysoi omaa toimintaansa. Mietimme mitä muut ajattelevat, emmekä uskalla heittäytyä siihen, mitä musiikin ja liikkeen yhdistäminen voisi tuoda tullessaan”, Lamponen sanoo.

Lähde: Oulun yliopisto

Mitä mieltä olet artikkelista?