Gluteeni eli viljaproteiini on leimattu jopa kuolettavaksi ruoka-aineeksi. Odottaja saattaakin pohtia, voiko gluteenista olla haittaa sikiölle. Asia on kuitenkin jopa päinvastoin. Asiantuntijat eivät suosittele muodikasta gluteenitonta dieettiä raskaana oleville naisille. Jos äiti kuitenkin kokee saavansa oireita gluteenista, kannattaa ruokavaliosta puhua esimerkiksi neuvolassa ravitsemusterapeutin kanssa.

Viimeksi päivitetty 26.11.2013

Gluteenista on tullut terveyssivustojen uusi pahis. Se on leimattu sairauksia ja jopa kuolemaa aiheuttavaksi aineeksi, jota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä. 

Monet verkossa esitetyt näkemykset pohjautuvat vuonna 2009 JAMA-lehdessä julkaistuun artikkeliin. Artikkeliin vedoten on esitetty, että gluteenille herkillä ihmisillä olisi huomattava riski sairastua syöpään ja saada sydänoireita. On myös väitetty, että gluteenille herkistyneillä olisi lisääntynyt sairastumisriski masennukseen.

Tee testi: Testaa raskausajan riskisi – oletko hyvä koti sikiölle?

Tutkimuksen tuloksia on kuitenkin liioiteltu verkossa. Allergia- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Timo Vanton mukaan tutkimustulokset eivät myöskään seiso vielä tieteellisesti vakaalla pohjalla. 

”Gluteenin syöminen aiheuttaa keliaakikolla suolisto-, iho- ja niveloireita. Muusta ei ole lääketieteellistä näyttöä”, Vanto sanoo.

Lue myös: Omega-3: sikiön suosikkirasva 

Onko gluteeniherkkyyttä edes olemassa?

Gluteenittoman ruokavalion taustalla on ajatus, että useilla ihmisillä olisi gluteeniherkkyys, vaikka heillä ei ole diagnosoitua keliakiaa.

”On olemassa jonkinlaista näyttöä, että tällaista gluteeniherkkyyttä olisi olemassa. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisätutkimusta aiheesta”, Vanto huomauttaa.

Esimerkiksi tamperelainen tutkimus on löytänyt viitteitä gluteeniherkkyyden olemassaolosta. Italialaisessa tutkimuksessa puolestaan osa ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivistä koki gluteenin ongelmalliseksi. Tutkittujen oireet ovat kuitenkin saattaneet johtua muista tekijöistä. Esimerkiksi stressi aiheuttaa useille vatsavaivoja.

”Tarvitsisimme lisää tutkimusta siitä, johtuvatko vatsaoireet todella gluteeniherkkyydestä. Nykyään jopa kolmasosalla ihmisistä on erilaisia vatsaoireita. On vaikea sanoa, mikä oireita aiheuttaa. Jotta tutkimukset olisivat luotettavia, pitäisi gluteenialtistus suorittaa kaksoissokkoperiaatteella”, Vanto muistuttaa.

Lue myös: Kannattaako karppaus raskaana? 

Gluteeniton ruokavalio raskausaikana

Jos odottavalla äidillä esiintyy kummallisia mahanpuruja tai vaikkapa mielialanvaihteluja, kannattaako suin päin heittää gluteeni ruokavaliosta?

”On ongelmallista vaihtaa gluteenittomalle ruokavaliolle raskausaikana. Raskaana oleva nainen tarvitsee monipuolista ravintoa. Jos otetaan kaikki viljat pois, äidin pitäisi saada ohjeita ravitsemusterapeutilta”, Vanto huomauttaa.

Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksen ruoka-allergianeuvoja Aulikki Vuorinen pitää gluteenittoman ruokavalion aloittamista raskausaikana huonona ajatuksena.

”Jos ei ole diagnosoitu jotakin tautia, raskaana ei kuuluisi aloittaa tarpeetonta dieettiä. Puutoksia voidaan ehkäistä juuri niin, että äiti syö normaalia tasapainoista ruokaa”, Vuorinen sanoo.

Lue myös: Terveellisen raskauden kymmenen pääpilaria 

Mistä rautaa, kuitua ja foolihappoa?

Jos äiti siirtyy omin päin gluteenittomaan ruokavalioon, hän ei välttämättä osaa korvata kaikkia viljoista saatavia tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja.

”Äiti saa leivästä esimerkiksi foolihappoa, rautaa ja kuitua. Rauta on äärimmäisen tärkeä odottajalle. Jos hemoglobiini jää alhaiseksi, synnytys voi olla rankka paikka, jos äiti menettää paljon verta”, Vuorinen sanoo.

Foolihapon puute alkuraskaudessa puolestaan saattaa harvinaisissa tapauksissa johtaa vakavaan kehityshäiriöön. Kaikki gluteenittomat tuotteet eivät korvaa ravintosisällöltään rikasta täysjyväleipää.

”Gluteenittomia tuotteita on laidasta laitaan. Osaako äiti arvioida, mikä tuote korvaisi riittävän hyvin pois jätetyistä viljoista saatavat kivennäisaineet ja vitamiinit? Moni korvaa viljoja riisillä, mutta puhdistetusta riisistä valmistetuissa tuotteissa on todella huonot ravintoarvot”, Vuorinen huomauttaa.

Lue myös: Foolihappo ja raskaus

Immuunivasteelle ongelmia

Vaikka äidin ruokavalio saataisiin kattavaksi ilman viljatuotteita, gluteeniton dieetti aiheuttaa myös toisen ongelman.

”Äidin prosessoima ruoka on tärkeää syntyvän lapsen immuunivasteelle. On hyödyllistä, että lapsi on jo sikiöaikana äidin kautta tekemisessä erilaisten ruoka-aineiden kanssa. Silloin lapsi sietää synnyttyään ruoan valkuaisia paremmin”, Vanto huomauttaa.

Äidin syömät ruoka-aineet kulkeutuvat lapsiveteen. Näin lapsi totuttelee jo sikiövaiheessa niihin ruoka-aineisiin, joita tulee hyvin todennäköisesti syntymänsä jälkeen syömään.

”Jos lapsi ei ole saanut sikiöaikana ennakkotietoa tietystä ruoka-aineesta, keho saattaa harvinaisissa tapauksissa reagoida”, Vuorinen sanoo.

Vaikka tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi, saattaa gluteeniherkkyyttä olla olemassa. Herkkyyden testaaminen raskauden korvilla tai aikana ei kuitenkaan kannata.

”On järkevämpää ajatella viljan laatua kuin tuijottaa pelkkää gluteenia”, Vuorinen summaa.

Lähde: JAMA: Small-intestinal histopathology and mortality risk in celiac disease

Katso myös: Erikoisruokavalioreseptejä tuottava Erimenu 

Mitä mieltä olet artikkelista?