Masennuslääkkeiden syöminen raskausaikana on nykyään melko yleistä. Lääkkeet vaikuttavat niin äidin kuin sikiön keskushermostoon. Monet odottajat joutuvatkin pohtimaan, minkälaisia vaikutuksia masennuslääkkeellä on sikiön kehitykselle. Teratologisen tietopalvelun lääkäri Heli Malm kertoo, mitä eri mielialalääkkeiden vaikutuksista sikiön kehitykseen tällä hetkellä tiedetään.

Viimeksi päivitetty 20.1.2014

Nimimerkki Tuplajuhla kertoo Vauva-foorumilla käyttäneensä Seronil-tuotemerkkisiä SSRI-mielialalääkkeitä raskausviikolle 30 saakka. SSRI-masennuslääkkeet lisäävät elimistön serotoniinin tasoa. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jonka vähäisyys elimistössä aiheuttaa apaattisuutta ja masennusta.

”Reseptin kirjoittanut lääkäri suositteli, että lääkitys lopetettaisiin vähitellen raskausviikkoon 32–34 mennessä, jottei vauva saisi vieroitusoireita”, äiti kirjoittaa.

Annosta vähennettiin vähitellen.

”Ensimmäiset kaksi viikkoa lääkityksen loppumisesta olivat ihan kauheita. Olin paljon itkuisempi ja ärtyneempi. Olin vähällä jatkaa lääkitystä itsekseni. Muutamassa viikossa oireet helpottivat. Oli ihanaa tajuta elävänsä omien, aitojen tunteiden kanssa. Tunsin olevani taas oma itsesi.”

Neuvola tyrkytti uutta kuuria 

Vaikka foorumikirjoittaja kertoo olleensa tyytyväinen tilanteeseensa, neuvola oli eri mieltä lääkkeiden lopettamisesta.

”Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri yrittivät puoliväkisin jatkaa lääkitystä, kun satuin olemaan alamaissa neuvolakäynnillä. Olin järkyttynyt moisesta tuputtamisesta. Yritin selittää, että ihmisen kai kuuluu joskus itkeä ja joskus nauraa.”

Kirjoittaja lähti neuvolasta resepti kourassa. Hän ei kuitenkaan koskaan hankkinut lääkkeitä.lääk

”Kumpi on pahempaa: sekö että minua äitinä vähän itkettää vai että vauva saa lääkityksestä riippuvuusoireita?” äiti pohtii.

Lue myös: Rintasyöpä raskaana

Kaikkien ei kannata lopettaa käyttöä

”Se että on hieman itkuinen ei ole syy aloittaa mitään lääkitystä”, Zoya-nimimerkki vastaa kirjoittajalle.

”Jos on oikeasti masentunut, niin on paljon parempi, että äiti syö lääkkeitä kuin se että vauva kärsii äidin kovasta masennuksen aiheuttamasta stressistä”, nimimerkki Zoya kirjoittaa samassa ketjussa.

Zoya kehottaa luottamaan omaan psykiatriin.

”Psykiatrisi osaa arvioida tilanteen. En luota terkkarilääkäreihin, enkä keneen tahansa lääkäriin. Oma psykiatrini tietää minun taustani ja hän osaa päättää, mikä on parasta minulle ja lapselleni.”

Nimimerkki kertoo käyttäneensä koko raskausajan masennuslääkettä.

Lue myös: Hyperremeesi riuduttaa odottajan

SSRI-lääkkeiden tuotemerkkejä

– Essitalopraami (tuotemerkki: Cipralex, Lexapro, Escitalopram Actavis)
– Fluoksetiini (tuotemerkki: Prozac, Fontex, Seromex, Seronil, Sarafem, Fluoxetine Ranbaxy, Fluoksetiini Ennapharma)
– Fluvoksamiini (tuotemerkki: Luvox, Fevarin, Fluvosol)
– Sertraliini (tuotemerkki: Zoloft, Gladem)
– Sitalopraami (tuotemerkki: Celexa, Cipramil, Emocal, Sepram, Citalopram Ratiopharm)
– Paroksetiini (tuotemerkki: Paxil, Seroxat, Optipar, Aropax, Paroxat)

Malmin mukaan eri SSRI-lääkkeiden välillä on havaittu olevan ainoastaan pieniä eroja sikiön kehityksen kannalta. Eri tutkimukset ovat antaneet ristiriitaista tietoa lääkkeiden turvallisuusriskeistä.

Esimerkiksi paroksetiinin ja fluoksetiinin on epäilty lisäävän lapsen sydänvian riskiä. Toisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei riskiä olisi. Malm huomauttaakin, ettei SSRI-lääkkeitä ole pystytty yhdistämään vakuuttavasti sikiön kehitysvaurioriskeihin.

Lääkkeiden vaikutusta sikiöön tutkitaan edelleen

Eläinkokeiden perusteella raskausaikana käytetyt selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) saattavat vaikuttaa sikiön kehitykseen. Samantyyppisiä vaikutuksia saattaa olla myös muilla serotoniinitasoa nostavilla masennuslääkkeillä.

”Hiirikokeissa on todettu aloitekyvyttömyyttä, kun SSRI-lääkettä on annettu herkässä keskushermoston kehitysvaiheessa, joka vastaa ihmisellä sikiön kehitystä. Lääkealtistus aiheutti hiirillä siis samantyyppistä oirehdintaa kuin ihmisillä masennus”, teratologisen tietopalvelun asiantuntijalääkäri Heli Malm kertoo.

Lääkkeen raskausajan käytön pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu paljon. Osassa tutkimuksista on löydetty yhteys lasten autismiin tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) , mutta kaikissa tutkimuksissa tällaista ei ole todettu.

”Suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa ei todetta yhteyttä autismiin tai ADHD:n, mutta masennus oli verrokkiryhmää yleisempi niillä lapsilla, jotka olivat sikiökaudella altistuneet SSRI-lääkkeille. Tulokset ovat alustavia, ja tutkimustyö aiheesta jatkuu edelleen”, Malm kertoo.

Lue myös: Kuolevatko poikalasten äidit muita aikaisemmin

Lääkkeiden vaikutus alku- ja loppuraskaudessa

”Alkuraskaus on sikiön elimistön kehityksen kannalta herkkää aikaa, jolloin voi syntyä epämuodostumia. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että raskausaikana käytetyt masennuslääkkeet aiheuttaisivat merkittäviä riskejä epämuodostumien esiintyvyyteen”, Malm sanoo.

Raskauden loppupuolella SSRI-lääkkeiden käytöllä on kuitenkin havaittu olevan vaikutusta sikiöön.

”Raskauden jälkipuolella lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa sikiölle lääke- tai vieroitusoireita, jotka voivat johtaa siihen, että lapsi joutuu tarkkailuun. Oireet ovat kuitenkin pääsääntöisesti nopeasti ohimeneviä”, Malm sanoo.

Pahimmissa tapauksissa lapsella on nielemis- ja hengitysvaikeuksia, joiden takia kotiinlähtö voi viivästyä. Masennuslääkkeitä käyttäneiden äitien lapsilla on noin kaksinkertainen riski joutua tarkkailuun synnytyksen jälkeen verrattuna lääkkeitä käyttämättömään ryhmään.

”Lääkkeet eivät kuitenkaan vaikuta vastasyntyneiden kuolleisuuteen”, Malm huomauttaa.

Mahdollisten vaikutusten vuoksi lääkeannosta pyritään usein vähentämään raskauden loppua kohden.

”Asiaa voi pohtia oman lääkärinsä kanssa. Äidin riittävä hoito on tärkeää, koska masennus sinänsä lisää raskausongelmien riskiä. Lääkettä ei pidä jättää pois, jos lopettaminen vaarantaa äidin hyvinvoinnin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen”, Malm sanoo.

Lue myös: Peräpukaman – asiaa vaietusta vaivasta

Toiset mielialalääkkeet vaarallisempia

Mitä tahansa mielialalääkkeitä ei voi popsia raskausaikana.

”Uudempien lääkemolekyylien vaikutusta sikiöön ei tunneta. Koska osasta uusia masennuslääkkeitä on vielä vähän kokemusta, lääkitystä pitäisi pohtia jo raskautta suunniteltaessa. Näin voidaan valita lääke, joka on mahdollisimman turvallinen myös sikiölle”, Malm sanoo.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt mielialalääkkeet voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen.

”Esimerkiksi mielialantasaajina käytettävä litium-lääke lisää lapsen sydänvian riskiä. Riski on kuitenkin pieni, joten lääkettä käytetään tarvittaessa myös raskausaikana”, Malm sanoo.

Epilepsialääke valproaattia käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.

Valproaatti lisää epämuodostumariskiä selvästi. Lisäksi lääke lisää kehitysviiveen riskiä”, Malm huomauttaa.

Lääkettä käytetään raskausaikana ainoastaan epilepsiatapauksissa, joissa äidin taudin hoitoon ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

Lue myös: Äiti luuli seksiä syyksi lapsen kuolemaan

Hoitamaton masennus on riski raskaudelle

Ei ole olemassa sikiön kannalta täysin turvallisia masennuslääkkeitä. Toisaalta masennuksen hoitamatta jättäminen on lääkehoitoa suurempi riski niin sikiölle kuin äidillekin.

”Masentunut äiti ei hoida itseään, eikä huolehdi riittävän monipuolisesta ravinnon saamisesta. Hoitamaton masennus voi myös johtaa alkoholin, tupakan, huumeiden ja muiden lääkkeiden käyttöön”, Malm huomauttaa.

Hoitamaton masennus lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Äidin pitää myös lapsen syntymän jälkeen olla sellaisessa kunnossa, että hän voi ottaa vastuun toisesta ihmisestä.

”Masennuslääkkeitä voi käyttää silloin, kun äidin masennus vaatii lääkehoitoa. Tämä on myös kansainvälinen hoitosuositus. Annoksen pitäisi olla kuitenkin pienin mahdollinen, mikä riittää äidin oireiden hyvään hoitoon. Turhaa masennuslääkkeiden käyttämistä pitää ehdottomasti välttää raskausaikana”, Malm sanoo.

Tutkimuksien mukaan lääkehoito tehoaa etenkin vaikeaan masennukseen. Keskivaikean ja lievän masennuksen hoidossa hyöty voi olla vähäisempi.

Mitä mieltä olet artikkelista?