Pikkulapsiperheissä parisuhde joutuu koville. Lapsiperheiden kanssa työskentelevä Väestöliiton parisuhdeterapeutti Minna Oulasmaa antaa neuvoja, kuinka selvitä parisuhteen pahimmasta karikoista.

Viimeksi päivitetty 15.10.2012

”Ajan käyttö on erityisenä haasteena pikkulapsiperheissä”, Oulasmaa sanoo.

Lapsettoman parin hyvinvoiva suhde pyörii kolmen seikan ympärillä: itsen, parisuhteen ja yhteisöllisyyden. Lapsiperheelle tähän tulee lisäksi neljäs ulottuvuus: vanhemmuus.

”Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta näiden elementtien on oltava pikkulapsiperheessä tasapainossa”, Oulasmaa sanoo.

Lue myös: Odotuksia, toiveita ja tarpeita

Entä jos ei vain ole aikaa?

Työ syö leijonanosan työtä tekevien vanhempien ajasta. Myös itse vanhemmuus voi kahmaista suuren osan vanhemman päivästä.

”Pienten lasten äideille voi käydä niin, että äitiys ajaa parisuhteen ohi. Ei ole intressejä hoitaa parisuhdetta. Joskus taas pienten lasten isät omistautuvat liikaa työlle tai harrastuksilleen”, Oulasmaa kertoo.

Äidit eivät välttämättä edes huomaa, että tarvitsisivat aikaa itselleen tai että parisuhde kärsii liiallisesta äitimisestä.

”Omaa aikaa ei voi ottaa, jos ei ole valmis siihen. Jos ei pysty irrottautumaan vauvasta, ei vauvan jättäminen hoitoon ravitse äitiä”, Oulasmaa huomauttaa.

Lue myös: Arjen rakkaudenosoituksia

Älä unohda itseäsi!

Yksi syy haluttomuuteen voi olla juuri oman ajan puutteessa.

”Jos äiti menee liian syvälle vanhemmuuteen, saattaa hän kokea itsensä hylätyksi. Vanhemman pitää muistaa myös ruokkia ja vaalia kuka hän itse on ilman vanhemmuuden roolia”, Oulasmaa sanoo.

Monet parisuhdeongelmat juontavat siitä, että toinen vanhempi tekee kaiken vanhemmuuteen kuuluvan.

”Jos toinen vanhempi kokee olevansa yksin vastuussa lasten- ja kodinhoidosta, tämä saattaa vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen”, Oulasmaa sanoo.

Lääkkeeksi Oulasmaa tarjoaa kaikkien neljän osa-alueen toteuttamista. Molemmilla vanhemmilla pitää olla aikaa itselle ja ystäville.

”Vanhempi tarvitsee virkistäviä tuulahduksia, omien ystävien tapaamista ja yhteisöllisyyttä, että jaksaa taas kiinnostua vanhemmuudesta kuin myös parisuhteesta”, Oalasmaa sanoo.

Lue myös: Tukea yhteiselämän ongelmien selvittämiseen

Huolestuttavia signaaleja

Oulasmaa kehottaa ottamaan yhteyttä parisuhdeneuvojaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Silloin on helppo saada muutoksia aikaan. Moni sietää tyytymättömyyttä vuosia. Silloin toinen on voinut jo tehdä eropäätöksen”, Oulasmaa sanoo.

Jos tuntee vastenmielisyyttä puolisoa kohtaan, pitkään jatkuvaa haluttomuutta, eikä halua toisen läheisyyttä, puhutaan huolestuttavista signaaleista.

”Ylipäätänsä jos kotona on ikävä ilmapiiri, eikä asiasta pystytä keskustelemaan, suosittelen hakemaan ulkopuolista apua”, Oulasmaa sanoo.

Pikkulapsiperheiden riidat saattavat juontua lapsuudenkodissa opituista tavoista. Näitä tapoja on hyvin vaikea ratkaista ilman ulkopuolista asiantuntijaa.

”Käyn yleensä parien kanssa läpi lapsuuden lähtöperheissä opittuja selviytymismekanismeja. Ne eivät välttämättä toimi parin muodostamassa perheessä. Näille kommunikaatiotavoille on todennäköisesti itse sokeutunut”, Oulasmaa sanoo.

Lue myös:

Isät kaipaavat lisää seksiä
Useat tuoreet isät pitävät Väestöliiton tutkimuksen mukaan seksielämää ongelmallisena. Juuri vanhemmiksi tulleiden parisuhdeodotukset saattavatkin mennä ristiin. ”Joskus miehet kokevat itsensä melkein hylätyiksi”, tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo.

Pienistä hellyydenosoituksista suureen intohimoon
Fyysinen läheisyys on tärkeää useimmissa parisuhteissa. Kaikki pitkistä katseista ja ihanasta kosketuksesta aina yhdyntään asti on omiaan vahvistamaan sitä, että olemme enemmän kuin ystäviä. Sinä ja minä – olemme toisillemme erityisiä, olemme pari, rakastamme toisiamme.

Juuri sitähän minä yritän sanoa!
Sanoilla on suuri merkitys. Parisuhteessa keskinäisiin tunteisiimme vaikuttaa sekä se, mitä sanomme, että se, miten sen sanomme.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliNainen: elätä perheesi!
Seuraava artikkeliNäin palkkaat lastenhoitajan
JAA