Jokaisessa perheessä kinastellaan joskus. Lue lista vältettävistä aiheista sekä varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakson neuvot, miten riitatilanteissa kannattaa toimia.

Viimeksi päivitetty 26.2.2013

1. Älä riitele lasten kuullen seksistä tai pettämisestä

Seksi on aikuisten asia. Vanhempien välisestä seksistä ei ole hyvä keskustella lasten kuullen ollenkaan. Seksuaalisuus on hyvin herkkä ja haavoittuvainen kehitysalue. Vanhempien riitely seksistä altistaa lapsen asioille, joille hän ei ole vielä valmis.

Jos lapsi ei saa tutustua seksuaalisuuteen omaa tahtiaan, seurauksena voi olla lapsen oman seksuaalisen kehityksen vakava häiriintyminen. Lapsi voi myös sisäistää ajatuksen, että seksissä on jotain pelottavaa tai epämiellyttävää. Kielteinen suhde seksiin heijastuu lapsen omaan parisuhteeseen aikuisena.

2. Älä riidellessäsi hauku lapselle tärkeitä ihmisiä tai asioita

Älkää solvatko toisianne – asiat riitelevät, eivät ihmiset. Jos riitelyn lomassa haukutaan äitiä tai isää, lapselle syntyy paine puolustaa toista osapuolta. Älä pakota lasta valitsemaan puoltaan!

Myöskään isovanhemmista, päivähoitajista tai naapureista riitely ei sovellu lasten korville. Lapselle rakkaan ihmisen haukkuminen voi vahingoittaa hänelle tärkeää ihmissuhdetta. Lapsen ei tulisi joutua kantamaan vanhempiensa ihmissuhteisiin liittyvää painolastia.

3. Älä riitele suoraan lasta koskevista asioista

Kun perheessä riidellään esimerkiksi lapsen harrastuksista tai hoitovuoroista, lapsi kokee helposti olevansa syypää vanhempien riitaan. Jos lapsi reagoi tilanteeseen yrittämällä ratkaista ristiriidan, hän imeytyy riitaan mukaan. Pahimmassa tapauksessa vanhemman kiukku kohdistuu suoraan riidan keskelle joutuneeseen lapseen.

4. Lopeta toistuva rahasta riitely

Jos perheessä puretaan usein talouteen liittyvää epävarmuutta riitelemällä, lapsi voi tehdä johtopäätöksen, että hänen elatuksensa tai harrastuksensa maksavat liikaa. Lapsi saattaa luulla, että hän on aiheuttanut vanhempiensa eripuran. Näin voi tapahtua, vaikka riidoissa ei millään tavalla viitattaisi itse lapseen.

5. Älä ota esiin aiheita, joiden tiedät olevan punainen vaate suhteessanne

Räjähdysherkkien keskustelunaiheiden välttäminen on viisasta, kun lapset ovat paikalla. Monessa parisuhteessa on aiheita, joille vanhemmat ovat herkistyneet ja joista keskustelu muuttuu herkästi riitelyksi. Kun riita leimahtaa ilmiliekkeihin, vanhemmat kadottavat kykynsä huomioida muita paikalla olevia. Tällöin tulee sanottua asioita, jotka voivat jäädä lapsen mieleen kummittelemaan.

Lista on laadittu Marja-Leena Laakson haastattelun ja Sirpa Salon väitöskirjan pohjalta.

Lähde: Sirpa Salo: Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi näkökulmaa, Jyväskylän yliopisto 2011

Professori: ”Olennaisinta on, miten puhutaan”

Varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso muistuttaa, että kiellettyjen asioiden lista toimii lähinnä suuntaa antavana ohjeena ristiriitatilanteissa.

”Elämä on niin monimuotoista, että yksioikoisia sääntöjä on vaikeaa antaa. Uskon enemmän punnittuihin periaatteisiin”, Laakso pohtii.

Laakso painottaa, että melkein kaikista asioista voi puhua lasten kuullen. Lapsen on hyvä nähdä kuinka ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti keskustelemalla.

”Tärkeintä on, millä tavalla asioista puhutaan. Herkistäkin aiheista, kuten sairauksista tai erimielisyyksistä voidaan jutella, kun muistetaan lapsen kehitystaso ja mahdollisuus ymmärtää asioita”, Laakso neuvoo.

Lapsen voi myös ottaa mukaan keskusteluun.

”Liikutaan turvallisella pohjalla, kun keskustelua käydään lapsen esittämien kysymysten pohjalta ja riitelemättä”, Laakso sanoo.

Lapset syyllistyvät helposti

Vanhemmista mitättömältä tuntuva riita voi olla lapselle hyvin pelottava kokemus.

”Riidan kuuleminen aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Lapset ovat myös äärimmäisen herkkiä syyllistymään toisten ihmisten riidoista”, Laakso muistuttaa.

Lue myös: Menikö lapseni pilalle?

Lapsi voi kokea olevansa itse syyllinen vanhempien konfliktiin. Syyllisyyden kokeminen on yhteydessä lasten kohonneeseen masennusriskiin ja käyttäytymisongelmiin. Erityisesti negatiiviset tunteet tarttuvat lapsiin herkästi.

”Lapset ovat suojaamattomia riitatilanteissa. Heillä ei ole samanlaista elämänkokemusta kuin aikuisilla, jonka avulla he voisivat suhteuttaa asioita”, Laakso selittää.

Jälkiselvittely tärkeää

Jos riitelyyn on sorruttu, tilanteen jälkipuinti on tärkeää. Lapsen on hyvä nähdä, että konflikteja voi selvittää.

”Lapselta voi esimerkiksi pyytää anteeksi ja kertoa, että riita on sovittu”, Laakso neuvoo.

Lue myös: Kun pinna palaa

Lapselle on hyödyllistä oppia ristiriitojen selvitystaitoja, mutta lasten altistamista vanhempien riidoille tai niihin mukaan vetämiselle tulisi välttää.

”Lapsi ammentaa kodin ympäristöstä oman persoonallisuutensa rakennusaineksia. Toistuva riitely luo kotiin helposti ilottoman, ahdistavan ja syyllistävän ilmapiirin. Se ei takaa parhaita puitteita lapsen kehitykselle”, Laakso kiteyttää.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliLapsivesi – mitä se on?
Seuraava artikkeliOlen raskaana ja tiedän sen!
JAA