Lapsen saaminen tuo väistämättä muutoksia parisuhteeseen – myös seksiin. Mitä tehdä, kun toinen haluaa enemmän kuin toinen? Millaista on synnyttäneen naisen seksuaalisuus?

Viimeksi päivitetty 12.12.2016

Kun äiti on synnytyksen jälkeen toipumassa kehonsa muutoksista, nukkuu vauvan kanssa katkonaisia öitä, omistaa ison osan ajastaan ihokontaktille ja imetykselle, ja on ylipäänsä hormoniensa vuoksi hieman poissaoleva, ei villi seksi usein ole asialistalla ylimpänä.

Yhdynnät vähenevät synnytyksen jälkeen

”Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että synnytys muuttaa naisen seksuaalisuutta. Naisen seksuaalisuus muuttuu enemmän emotionaaliseen suuntaan, jolloin suora, kosketukseen perustuva, seksuaalinen kiihotus menettää merkitystään. Miehen täytyisi ymmärtää tämä muutos”, parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Pekka Mustonen sanoo.

Sen sijaan, että synnytyksen jälkeistä tilannetta pidettäisiin uhkana parisuhteelle, sen voi nähdä myös otollisena tilaisuutena tuoda uutta intiimiyttä suhteeseen.

”Jo raskauden aikana pitäisi miettiä, miten seksuaalinen läheisyys hoidetaan synnytyksen jälkeen. Muuten on olemassa vaara, että isä kokee itsensä ulkopuoliseksi, kun äiti imettää lasta ja äidillä syntyy erityissuhde lapseen”, Mustonen kertoo.

Vaikeaa torjutulle, vaikeaa torjujalle

Mustonen lohduttaa, että melkein jokaisessa parisuhteessa tilanne on se, että toinen haluaa enemmän seksiä kuin toinen. Halujen eriparisuus ei siis ole erityistilanne pikkulasten vanhemmilla, vaan se on todellisuutta suurimmalle osalle parisuhteessa elävistä ihmisistä.

Haluttoman ja haluavan tilanteet ovat molemmat hyvin haastavia.

“Kukaan ei halua olla suhteessa se haluttomampi osapuoli. Toisen vain täytyy olla se”, Mustonen huomauttaa.

Useimmiten halu laskee entisestään, mikäli tilanne muuttuu ongelmalliseksi ja alkaa painostaa.

”Tämä johtaa usein siihen, että halukkaampi osapuoli yrittää tavallaan asettaa halua haluttomampaan osapuoleen, joka puolestaan tuntee tulevansa kontrolloiduksi, ja tulee siksi yhä haluttomammaksi”, Mustonen havainnollistaa.

Seksi on intiimin vuorovaikutuksen ylläpitämistä

Mustosen mukaan monet haasteet alkavat siitä, että seksuaalisuus ymmärretään väärin. Seksissä ei ole kyse intohimosta tai orgasmin tavoittelusta, vaan ensisijaisesti intiimin vuorovaikutuksen ylläpitämisestä. Useimmat parisuhteet perustuvat tälle vuorovaikutukselle.

”Seksuaalisuus on viestintämuoto. Jos seksi loppuu parisuhteesta, se tarkoittaa, ettei jaeta intiimiä eli henkilökohtaista tietoa. Silloin parisuhteen tilanne on parisuhteen kannalta huolestuttava. On kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yhdyntäkeskeisestä seksistä”, Mustonen sanoo.

Mustonen pitää tärkeänä, että seksi ymmärretään laajemmassa viitekehyksessä.

”Seksuaalinen kontakti on mielihyvää tuottavaa kosketusta, Mustonen muistuttaa.

Kosketus ei vaadi seksuaalista halua

Molemminpuolinen rakkaus ja halu käyttäytyä toista kohtaan positiivisesti vievät pariskuntaa myös seksuaalisesti toistensa lähelle.

”En ymmärrä, että vedotaan seksuaalisen halun puutteeseen. Kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan ja asuu toistensa kanssa, silloin ollaan rakentava tiimi. Silloin otetaan huomioon ryhmän etu omissa valinnoissa”, Mustonen sanoo.

”On kohtuuton vaatimus, että seksuaaliseen läheisyyteen lähdettäisiin vain silloin, kun seksuaalisen halun taso on jollain asteikolla riittävän suuri. Se voi olla lähtötilanteessa vaikka nollassa, mutta kosketus alkaa silti, koska rakastaa toista ja haluaa käyttäytyä positiivisesti toista kohtaan ja tuottaa toiselle mielihyvää. Tämä ei tarkoita yhdyntää, vaan se voi olla mitä tahansa mielihyvää tuottavaa kosketusta”, Mustonen sanoo.

Yksi tapa avata seksuaalista solmua on tarkastella oman parisuhteen seksiä: Tarkoittaako se yhdyntää? Tarkoittaako se läheisyyttä? Mitä se voisi olla? Miten se voisi olla yhteistä ja kumpiakin osapuolia huomioivaa?

Mitä mieltä olet artikkelista?