Tunteista puhuminen ei tunnu kaikista kovin tärkeältä. Parisuhteessa puhumattomuus voi kuitenkin etäännyttää puolisot toisistaan. Erityisen tärkeää puhuminen on elämän nivelkohdissa, esimerkiksi lapsen syntymän jälkeen.

Viimeksi päivitetty 8.7.2022

Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen kertoo, kuinka edetä, jos tunteista puhuminen tuntuu haastavalta.

Varatkaa aikaa pienille tunnetuokioille

Kun elämä on hektistä ja stressaavaa, tunteet jäävät herkästi lapsikaaoksen alle.

Ranssi-Matikainen suosittelee, että myös kiireisessä arjessa olisi hyvä luoda pieniä tunnetuokioita pariskunnan välille.

Kertokaa toisillenne päivän päätteeksi vaikkapa kolme asiaa, jotka ovat päivän aikana herättäneet tunteita. Kertokaa myös, missä tilanteissa tunteet heräsivät.

Jokainen vastaa omista tunteistaan

Varo kuitenkin väittämästä, että puoliso ”aiheutti” tuntemasi tunteet. Vaikka puoliso olisi käyttäytynyt ikävästi tai muuten vain pöhkösti, toinen ihminen ei voi suoraan aiheuttaa sinun tunteitasi vaan ne syntyvät aina sinussa itsessäsi.

”Kun sinä sanoit… minusta tuntui siltä, että…” Tai ”Kun sinä teit… minusta tuntui…” ovat hyviä tapoja kuvata, miltä jokin asia juuri itsestä tuntui.

”Sinä saat minut aina raivon partaalle” tai ””Ärsytät minua”, ovat puolestaan esimerkkejä tavasta, jolla juttutuokiota tunteista ei kannata avata.

Molemmille tilaa puhua tunteista omalla tavallaan ja omaan tahtiin

Koska ihmiset ovat erilaisia, usein parisuhteessakin yksi tykkää puhua tunteistaan enemmän kuin toinen.

Tunteista puhumiseen ei voi painostaa. Enemmän tunteista puhuvan täytyy sallia vähemmän puhuvalle hillitympi tunneilmaisu.

Aktiivisemman tunnepuhujan tyylistä ei saisi muodostua standardia, johon passiivisempi osapuoli pakotetaan. Molemmilla tulisi olla tilaa ilmaista omia tunteitaan omalla tavallaan.

Tunteista puhuminen kahvikupin äärellä istuen saattaa sopia yhdelle. Toista puuhastelu yhteisen harrastuksen parissa saattaa auttaa avautumisessa.

Jos suhteen toinen osapuoli toivoo toisen avautumista, hänen pitää malttaa mielensä. Vähemmän puhuvan täytyy saada kertoa omassa tahdissaan tunteistaan. Hoputtaminen tai vaatiminen eivät toimi.

Asiallisuus voi olla suojakuori

Etenkin työelämä koulii ihmisistä asiakeskeisiä. Nykyään niin miehet kuin naiset saattavat ajatella tunteiden olevan hölynpölyä.

Työelämässä on tietysti hyvä, että voidaan keskittyä itse asiaan, mutta minkälainen parisuhde pyörii ainoastaan käytännöllisten perheasioiden ympärillä?

Voiko puolisoa todella tuntea, jos kaikki keskustelut liittyvät kodin- ja lastenhoitoon?

”Tunteisiin voi olla vaikea päästä käsiksi, sillä niiden ilmaiseminen saattaa pelottaa. Mitä jos minut hylätään, kun toinen näkee sisimpääni? Mitä jos minua ja toiveitani ei arvosteta? Asiallisena voi olla haavoittumattomampi, kun ei paljasta omaa tunteitaan”, Ranssi-Matikainen sanoo.

Myös ainaiseen negatiivisuuteen vajoaminen voi olla tapa suojata sisimpänsä.

”Myönteiset tunteet saattavat olla piilossa negatiivisten tunteiden alla. Kielteiset tunteet saattavat olla suojamuuri. Jos ihminen tulee kuulluksi negatiivisista tunteistaan, nämä suojatunteet hälvenevät ja ihminen voi paremmin päästä käsiksi positiivisiin tunteisiinsa”, Ranssi-Matikainen sanoo.

Tunneviestintä on tärkeää – siihen kannattaa panostaa

”Parisuhde on tunnesuhde. Tunteiden ilmaiseminen lähentää pariskunnan osapuolia toisiinsa. Tunnepuheen kautta suhteessa voi kokea, että on toiselle tärkein ja että toinen tuntee minut”, Ranssi-Matikainen sanoo.

Entäpä jos parisuhteessa on fyysistä läheisyyttä, seksiä ja mielenkiintoisia keskusteluja erilaisista pariskunnan suosikkiaheista, esimerkiksi politiikasta tai kirjallisuudesta? Miksi pitäisi enää jauhaa tunteista?

Tunteista puhuminen on puolisoiden välistä liimaa.

”Kun parisuhteessa puhutaan pelkästään asia-aiheista, saattaa syntyä kokemus siitä, että me emme kohtaa. Osapuolet saattavat miettiä, miten pääsemme toisiimme syvemmälle? Tässä korostuu tunnepuheen merkitys”, Ranssi-Matikainen kertoo.

Ranssi-Matikaisen mukaan tunteista puhuminen on puolisoiden välistä liimaa.

”Kun puolisot tulevat tunteissa nähdyiksi, syntyy syvä kokemus yhteydestä”, Ranssi-Matikainen sanoo.

Tunteista on hyvä puhua, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Hyvä tunneviestijä ei vain suolla omia sekalaisia tuntemuksia muiden pureskeltavaksi vaan ymmärtää omien tunteidensa historian sekä niiden vaikutuksen muihin.

Puolison jokin piirre saattaa ärsyttää, jos on kokenut omassa lapsuudessaan vastaavaa käytöstä esimerkiksi omilta vanhemmiltaan.

Tunneviestinnässä on myös otettava huomioon, että tunteet eivät ole totuuksia. Jos toinen ärsyttää, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että toinen olisi ärsyttävä.

Kun siis puoliso herättää jollain toiminnalla, eleellä, sanomisellaan tai sanomatta jättämisellä ärtymyksen, on erityisen tärkeää puhua tulkinnasta ja siitä onko se toisen mielestä oikea.

”Tulkinta ja sen tarkasteleminen, sitä tunteista puhuminen oikeastaan on”, Ranssi-Matikainen tiviistää.

Lue myös: 

Mitä mieltä olet artikkelista?