Synnytys ja sitä seuraavat viikot ja kuukaudet ovat mullistavia niin fyysisesti kuin henkisesti. Niin sanottu lapsivuodeaika jatkuu, kunnes raskauden ja synnytyksen aiheuttamat suurimmat muutokset ovat palautuneet ennalleen, noin 6–12 viikkoa.

Viimeksi päivitetty 13.6.2019

Synnytys aiheuttaa niin fyysisiä kuin henkisiä mullistuksia. Lapsivuodeajaksi sanotaan sitä ajanjaksoa, jonka aikana äiti vielä toipuu synnytyksen aiheuttamista suurimmista muutoksista. Ennalleen palautumiseen menee noin 6—12 viikkoa, mutta lopulliseen palautumiseen menee jopa vuosia – eikä paluuta täysin entisenlaiseen kehoon ole enää koskaan.

Alapää

Synnytys ja raskaus ovat venyttäneet niin kohtua, kohdunsuuta kuin emätintäkin. Istukan irtoamiskohta kohdun limakalvolla vaatii paranemista. Istukan irtoamisen johdosta veristä vuotoa voi jatkua 2 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Kohtu palautuu lapsivuodeaikana pienemmäksi. Jos imetät, palautuminen tapahtuu nopeammin. Imettäminen erittää oksitosiinihormonia, joka edistää kohdun palautumista alkuperäiseen kokoon. Kohtu palautuu aikanaan tietysti myös äideillä, jotka eivät imetä, mutta palautuminen on hieman hitaampaa.

Myös kohdunsuu ja emätin venyvät synnytyksessä. Emättiminen palautumista voi jouduttaa lantionpohjan lihasharjoituksilla. Lantionpohjan lihakset kannattelevat virtsarakkoa, emätintä, kohtua ja peräsuolta.

Venyneet ja heikentyneet lihakset lantionpohjan alueella saattavat johtaa virtsankarkailuun. Karkailua esiintyy erityisesti yskimisen, liikunnan tai naurun yhteydessä. Lihasharjoitteet auttavat pääsemään vaivasta eroon.

 

Kuukautiset ja imetys

Kuukautiset alkavat muutaman kuukauden päästä synnytyksestä – imetys vaikuttaa oleellisesti ajankohtaan: imettävillä äideillä kuukautisten palautumiseen saattaa mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Näin luonto pitää huolta siitä, ettei nainen tulisi liian nopeasti uudestaan raskaaksi. Mikäli äiti ei imetä, kuukautiset saattavat palautua jo 1-2kk sisällä synnytyksestä.

Maidon herumiseen liittyvä imetyshormoni prolaktiini vaikuttaa ehkäisevästi kuukautiskiertoon. On kuitenkin mahdollista, että kuukautiskierto alkaa, vaikka äiti imettäisi – ja silloin on myös mahdollisuus uuteen raskauteen, mikäli ehkäisystä ei ole huolehdittu.

Imetys ei ole varma ehkäisykeino. Imetyksen ehkäisyprosenttiin vaikuttaa imetysväli. Täysimetys toimii melko hyvin ehkäisykeinona. Sen ehkäisyprosentiksi arvioidaan 98 prosenttia, jos kuukautiset eivät ole alkaneet ja jos äiti täysimettää lastaan.

Keisarilekkauksesta toipuminen on hitaampaa

Sektiosta toipuminen kestää pidempää kuin alatiesynnytyksestä toipuminen. Leikkaushaava on suuri ja sitä hoidetaan suihkutuksien ja ilmakylpyjen avulla. Alkupäivät pitää malttaa lepäillä, mutta liian pitkäksi aikaa sängyn pohjalle ei ole hyvä jäädä: se altistaa verisuonitukoksille.

Keisarileikkaus altistaa niin äidin kuin lapsen useille ristitekijöille. Verenvuodot ovat huomattavasti yleisempiä sektion jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Kohdunpoistamisen riski on myös korkeampi kuin alatiesynnytyksessä. Kohtutulehduksia esiintyy 15 kertaa useammin kuin alatiesynnytyksessä.

Jälkitarkastus keholle ja mielelle

Synnyttäneelle naiselle tehdään jälkitarkistus 5—12 viikon päästä synnytyksestä. Jälkitarkastukseen liittyy gynekologinen sisätutkimus, jossa arvioidaan kohdun koko sekä emättimen tila. Myös muita äidin terveyteen liittyviä tutkimuksia tehdään tarvittaessa.

Jälkitarkistuksessa äiti pääsee myös keskustelemaan mieltä painavista seikoista. Onko imetys käynnistynyt halutulla tavalla? Onvatko perheen voimavarat ja jaksaminen hyvällä mallilla? Miten ehkäisy hoidetaan tästä eteenpäin?

Halutessaan äiti pääsee myös purkamaan raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä kokemuksia asiantuntijan kanssa. Vastauksissa kannattaa olla rehellinen, sillä raskauden ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen on hyvä puuttua varhaisessa vaiheessa.

Hormonitasot heilahtelevat – mieliala saattaa vaihdella

Raskausaikana estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot ovat korkealla. Synnytyksen jälkeen nämä hormonitasot laskevat nopeasti. Hormonaaliset muutokset aiheuttavat usein mielialan vaihtelua.

Tunnemyrskyihin auttaa seuraavat seikat: Tunteet kannattaa hyväksyä. Niitä vastaan ei kannata kamppailla, koska niille ei oikeastaan mahda mitään. Väsymys herkistää entisestään ikäville tunteille. Ota siis vastaan kaikki apu. Älä ujostele pyytää apua. Älä missään nimessä yritä tehdä kaikkea itse. Imettävä äiti on erittäin paljon kiinni lapsessa, joten esimerkiksi ruoanlaitto on hyvä jättää ipuolisolle.

Puolisoiden on hyvä puhua omista tunteistaan. Vauvan saaminen voi olla kova paikka myös tuoreelle isälle. Äidin on puolestaan hyvä kertoa isälle, mitä hän kaipaa lapsivuodeaikana. Onko se hellyyttä? Muita kiintymyksen osoituksia? Ehkäpä pienen hetken omaa aikaa?

Synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee monella tavalla

Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan masennustilaa, joka alkaa muutaman kuukauden päästä synnytyksestä. Masennuksen vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Rinnakkain voi ilmetä niin ahdistusoireita, traumaperäisiä oireita kuin erilaisia häiriöitä lapsen ja äidin suhteessa.

Seuraavat oireet viittaavat synnytyksen jälkeiseen masennukseen:

  • Väsymys ja uupumus, johon lepokaan ei auta
  • Ahdistus, pakkoajatukset, paniikkioireet
  • Epävarmuus omasta äitiydestä
  • Keskittymiskyvyn heikkeneminen
  • Toimintakyvyn aleneminen
  • Lapsi tuntuu vieraalta ja oudolta
  • Unihäiriöt
  • Ärtyneisyys
  • Elämänilon katoaminen
  • Ylihuolehtivuus lapsesta

Kannattaa puhua tunteista neuvolassa ja hakeutua lääkärin hoidettavaksi mahdollisimman pian. Voit myös tutustua Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n toimintaan.

Mitä mieltä olet artikkelista?