Synnytyksen lähestyessä äidin mieleen voi hiipiä jännityksensekainen häpeän tunne: ”Mitä jos ponnistusvaiheessa ei pystykään pidättämään, vaan ulostetta karkaa kesken synnytyksen?” Kätilöbloggari Silja Seppänen kertoo, mikä synnytyksessä on normaalia, ja mikä merkitys eritteillä on.

Julkaistu 6.4.2018   -   Päivitetty 20.4.2018

Synnytys on alkukantainen ja koko kehon mukaansa tempaava tapahtuma, johon erilaiset eritteet kuuluvat olennaisena osana. Niitä ei tarvitse hävetä!

Ripuli ja ummetus

Äidin elimistö tyhjentää yleensä itse itsensä synnytyksen lähestyessä. Itse asiassa, ripuli voi olla yksi lähestyvän synnytyksen ennusmerkki!

Raskausaikana vaivannut ummetus voi puolestaan aiheuttaa sen, että suolistoon kertyy kovaa ulostetta, joka jopa estää vauvan laskeutumisen.

Naisen lantion sisämitta on suunnilleen vauvan pään levyinen, joten iso ulostemöykky paksusuolessa voi olla tiellä. Siksi kätilö voi ehdottaa sinulle peräruisketta, jos olet kärsinyt ummetuksesta.

Uloste on tärkeää vastasyntyneelle

Ulosteella on tärkeä tehtävä synnytyksessä: Se on täynnä äidin suolistosta peräisin olevia bakteereita, joille vauvan on hyvä altistua ennen muita, haitallisempia bakteereja. Vauva saa alun vastustuskyvylleen jo heti synnytyksen aikana, joten ponnistusvaiheen kakkahätää ei tarvitse hävetä eikä pidätellä.

Tärkeätä on se, että synnyttäjän ulostebakteerit ovat tasapainossa. Nauti siis maitohappobakteereita ja hapatettuja ruokia jo raskausaikana.

 

Älä pidättele!

Kätilö kyllä pyyhkii ulosteen pois sitä mukaan kuin sitä tulee, etkä juurikaan edes huomaa asiaa. Älä pidättele!

Jos jännität lantionpohjaasi ponnistusvaiheen aikana, vauvankin on vaikempaa päästä ulos.

Täysi virtsarakko voi haitata synnytystä

Synnytyksen aikana täytyy käydä säännöllisesti pissalla. Täysi virtsarakko voi aiheuttaa synnytysesteen siinä missä ulostekin. Äidin voi olla vaikeata hahmottaa pissahätää, kun kohtu supistelee paljon. Tässä onkin yksi tärkeä tehtävä kumppanille tai synnytyksen tukihenkilölle: muistuta äitiä käymään vessassa tunnin, kahden välein!

Synnytyksen edetessä liikkuminen käy hankalammaksi, joten varaudu siihen, että tarvitset apua pöntöltä nousemiseen ja housujen pukemiseen, jos niitä synnytyksessä pidät.

Jos pissa ei tule

Jos pissa ei meinaa tulla, voit laittaa hanan valumaan. Käden upottaminen rannetta myöten lämpimään veteen auttaa virtsaputkea rentoutumaan. Jos lavuaari on kaukana, ota vaikkapa sairaalan puhdas oksennuspussi ja laske siihen lämmintä vettä!

Epiduraalipuudutus voi aiheuttaa sen, että et pysty pissaamaan. Silloin kätilö katetroi virtsarakkosi ohuella, pehmeällä katetrilla, jotta olosi pysyisi mukavana.

Synnyttäminen on hikistä hommaa

Synnyttäjä hikoilee paljon, koska lapsen saattaminen tähän maailmaan on kovaa työtä. Tukihenkilön täytyy huolehtia siitä, että synnyttäjä saa tarpeeksi juotavaa ja sitä voi nauttia helposti. Varaa mukaan juomapullo, josta tarjoilet nestettä äidille säännöllisesti. Sairaalasta saa mehua ja vettä, mutta erilaiset urheilujuomat ovat myös mainio vaihtoehto nesteytykseen.

Mikäli et saa juoda tai syödä, saat usein nestettä tiputuksella suoraan suoneen.

Synnytyksen jälkeen hiki myös haisee voimakkaasti. Tälläkin on tarkoitus: Vastasyntynyt ei juuri näe, mutta haistaa kyllä, missä hänen äitinsä on! Siksi sinun ei kannata käyttää voimakkaasti hajustettuja tuotteita juuri ennen laskettua aikaa.

Veri ei juurikaan roisku

Verta ei tavanomaisessa synnytyksessä vuoda kovin paljon, vaan vauvan myötä maailmaan tulee lähinnä verensekaista limavuotoa. Istukan irrotessa synnytyksen jälkeen verenvuotoa on jonkin verran. Pienikin määrä punaista lakanoilla voi näyttää pelottavalta, mutta määrät ovat oikeasti aika pieniä.

Jos sinua ällöttää katsella verta, voit pyytää kätilöäsi antamaan puhtaan lakanan tai peittämään tahran liinalla – usein kätilö tekee tämän automaattisesti joka tapauksessa! Kaikki eritetahrat pyyhitään pois heti, kun kätilö ne huomaa, joten synnyttäminen on oikeastaan aika siistiä puuhaa.

Lapsenkina suojaa lasta

Moni vauva syntyy valkean tahman peittämänä. Aine on lapsenkinaa, joka suojaa lapsen ihoa lapsiveden kosteudelta. Se myös liukastaa vauvan, jotta hänen on helpompi syntyä. Lapsenkina, eli vernix, toimii myös mekaanisena suojana bakteereita vastaan, pitäen ne loitolla vastasyntyneen herkältä iholta.

Lapsenkinaa ei kannata pestä pois lainkaan! Se imeytyy lapsen ihoon muutamassa tunnissa synnytyksen jälkeen, vaikka sitä olisi syntyessä ollut iholla paksuna kerroksena.

Vastasyntynyt ei kyynelehdi

Itkulta ei yleensä synnytyksessä vältytä. Silmät kostuvat synnyttäjältä epätoivon hetkinä, kun tuntuu, että lapsi ei ikinä tule. Tai kivusta, kun supistukset ovat voimakkaimmillaan. Nämä kyyneleet on syytä pyyhkiä hellästi pois, ja vahvistaa synnyttäjää kannustavilla sanoilla jaksamaan vielä hiukan.

Vauvat puolestaan eivät kyynelehdi ollenkaan. Vastasyntyneen kyynelkanavat ovat kehittymättömät ja usein lapsiveden täyttämät, joten kyyneleitä ei pääse silmiin asti. Kyyneleitä tuotetaan vain sen verran, että silmä pysyy kosteana.

Mielenkiintoista kyllä, vastasyntyneelläkin on refleksinomainen kyky tuottaa tarpeen vaatiessa kyyneleitä (kuten aikuisella sipulia pilkottaessa), joten silmä kyllä pysyy puhtaana tarvittaessa.

Kauneimpia kyyneleitä välkkyy synnytyksen jälkeen vanhempien poskilla, kun lasta saa ihastella ja ihmetellä: voiko joku näin kaunis olla meidän omamme!

Kätilö kuulolla
Vauvantai-kätilö on Silja Seppänen: yksityinen kätilö, kouluttaja ja imetysohjaaja. Silja kirjoittaa blogiinsa asiaa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja äitiydestä, sekä tarinoi naisena olemisen
ihanuudesta. Siljan omat sivut löydät osoitteesta www.vauvantai.fi.

Lisää Vauvantai-kätilöltä:

 

Muita tämän lukeneita kiinnostivat myös:

 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?