Ennemmin tai myöhemmin se on edessä: keskustelu lapsen kanssa siitä, miten vauvat saavat alkunsa. Kävin hiljattain perusteellisen keskustelun aiheesta esikoululaiseni kanssa. Lue, miten se eteni – mukana myös kirjasuosituksia ja vinkkejä The Keskusteluun!

Julkaistu 19.2.2019

Kävin viime viikolla eskarilaisen kanssa The Keskustelun aiheesta ”Mistä vauvat tulevat?”. Olimme toki aiemminkin puhuneet asiasta jonkin verran aina sen noustessa esille hänen tai isosiskonsa puheissa, mutta tarkempaa kuvausta vauvan syntymään johtavista tapahtumista en ollut vielä eskarilaiselle antanut. Olin ajatellut odottaa, kunnes hän kysyy tarkempia tietoja, mutta koska kysymystä ei kuulunut, ja kouluun meno on edessä syksyllä, päätin, että nyt on hyvä ajankohta käydä tuo keskustelu.

Halusin nimittäin, että hän tietää nämä faktat ennen kuin joku isompi lapsi kertoo koulussa väritetyn version aiheesta. Lisäinnoitusta keskustelullemme sain, kun lapsi esikoulusta tullessaan mainitsi, että eskarikaveri oli kertonut syntyneensä isänsä pippelistä. Arvelin, että nyt jos koskaan olisi hyvä selvittää, miten homma ihan oikeasti menee.

Kahdenkeskinen juttutuokio

Niinpä odotin, että mies vei pikkusisarukset pois jaloista ja saimme rauhaisan hetken kahden kesken. En toki ajattele, että kyseessä olisi mikään suuri salaisuus, jolle ei saisi altistaa pienempiä sisaruksia, mutta halusin kertoa aiheesta hieman yksityiskohtaisemmin kuin mihin esimerkiksi 3-vuotiaan käsityskyky vielä yltää, ja lisäksi ajattelin, että eskarilainen uskaltaa ehkä paremmin kysyä lisäkysymyksiä, mikäli olemme kahdestaan. Plus ihan se seikka, että tuon 3-vuotiaan sumutorven läsnä ollessa ei mikään pidempi keskustelu onnistuisi muutenkaan.

Kerroin asian hyvin suoraan käyttämättä kiertoilmaisuja tai muita silotteluja. Vaikka vannon avoimen keskustelun nimeen, täytyy myöntää, että pimppiin menevästä pippelistä puhuessani poskia kuumotti aavistuksen, mutta niin ehkä lapsellakin. Saimme kuitenkin käsiteltyä asian ihan juurta jaksain ja niin, että saatoin olla tyytyväinen juttutuokioomme. Haluan nimittäin opettaa lapselleni, ettei asiassa ole mitään pahaa tai hävettävää, ja että hän voi puhua kanssani siitä niin kuin mistä tahansa muustakin avoimesti ja suoraan.

Kirjoja keskustelua herättämään

Keskustelumme jälkeen olemme lukeneet asiasta yhdessä vielä parista kirjastakin. Olimme toki tutustuneet aihepiiriin kirjojen kautta jo ennenkin, mutta nyt lainasin tarkoituksella kirjastosta pari kirjaa, jossa asiasta puhutaan hieman perusteellisemmin. Annankin tässä pari kirjasuositusta, mikäli aihe on ajankohtainen teilläkin. Katerina Janouchin kirjassa Mistä on pienet vauvat tehty asiasta kerrotaan suoraan ja lasta kiinnostavasti, ja Mervi Lindmanin Siiri-kirjoista tuttu kuvitus vetää lapsen huomion takuuvarmasti puoleensa. Kirjassa kerrotaan lisäksi hedelmöityshoidoista, alatiesynnytyksestä, keisarileikkauksesta ja adoptiosta. Vahva lukusuositus!

Mistä on pienet vauvat tehty -kirjassa on ihanan suorasanainen selitys elämän alulle.

Toinen hyvä kirja keskustelun herättelijäksi tai sen syventäjäksi on Vuokko Hurmeen ja Sanna Pelliccionin Pikkurillin käsikirja. Kirja sukeltaa lapsen kehitykseen ja elämään monitahoisesti, eli siinä on paljon muutakin mielenkiintoista sisältöä kuin elämän alkuun saattaminen – josta kirja kertoo havainnollistavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin lasta miellyttävän humoristisesti. Puhuvat siittiöt ja monologia pitävä hedelmöittynyt munasolu saivat ainakin oman 7-vuotiaani nauramaan ääneen.

Pikkurillin käsikirjassa on muun muassa puhuvia siittiöitä.

Vinkkejä The Keskusteluun

En ole mikään lasten seksuaalikasvatuksen ammattilainen, mutta muutaman vinkin voisin tähän loppuun antaa koskien sitä, miten jutella lapselle tästä maailman luonnollisimmasta, mutta silti joskus vähän kiusallisesta aiheesta:

Vastaa siihen, mitä lapsi kysyy. Jos lapsi osaa kysyä asiasta, hän on valmis myös kuulemaan vastauksen. Niinpä lapselle ei kannata sanoa että hän on liian pieni kuulemaan asiasta. Sen sijaan kannattaa vastata ikätasoisesti lapsen kysymyksiin – antamatta liikaa informaatiota, jota lapsi ei vielä osaa käsitellä.

Pikkurillin käsikirja vastaa lapsen kysymyksiin seikkaperäisesti, mutta lapsentasoisesti.

Puhu lapselle ajoissa. Lisääntymisasioista puhumista ei kannata lykätä toteamalla, että puhutaan asiasta myöhemmin. Jos taas lapsi ei ala tivata seikkaperäisempää selitystä, voit itse toimia keskustelun aloittajana, mikäli lapsi alkaa olla iässä, jossa koet asiasta puhumisen tärkeäksi. Kuten kirjoitin, itse halusin käydä perusteellisemman keskustelun ennen kouluikää, jotta ensisijaiseksi tiedonlähteeksi eivät muodostuisi kaverit tai isommat koululaiset.

Puhu avoimesti ja rehellisesti. Älä kiertele ja kaartele tai keksi salanimiä oikeille asioille. Näin toimimalla kudot turhaa salaperäisyyden verhoa luonnollisen asian eteen. Lapsi voi alkaa ajatella, että asiassa on jotain häpeällistä eikä ehkä uskalla enää kysyä mieltään askarruttavista asioista.

Suora ja avoin puhe kannattaa. Rohkaisua ja keskustelun herättäjää voi hakea aihepiirin kirjoista.

Seksistäkin voi puhua. Isompi lapsi on saattanut jo kuulla sanan ’seksi’ ja voi ihmetellä, mistä siinä on kysymys. Tästäkin voi puhua lapselle kainostelematta. Seksin voi selittää aikuisten välisenä erityisenä hellyytenä, josta lapset saavat alkunsa, mutta jota aikuiset voivat tehdä myös siksi, että se tuntuu hyvältä. Itsekin mainitsin sanan lapselleni – ja se tuli myös esille toisessa lukemistamme kirjoista.

Kerro myös vaihtoehdoista. Lapselle kannattaa kertoa myös muista tavoista saada lapsi: hedelmöityshoidoista, luovutetuista sukusoluista ja adoptiosta. Lapsen mieltä on hyvä avartaa pienestä pitäen, jotta tämä kasvaa siihen, että on monia tapoja muodostaa perhe – ja että kaikenlaiset perheet ovat yhtä arvokkaita.

Joko teillä on käyty seikkaperäisempi keskustelu elämän alkuun saattamisesta? Osallistu foorumille käytävään keskusteluun: ”Mistä vauvat tulee?”

Kuka siellä?
Uusperhesadun takana on – kukapa muukaan kuin – uusperheellinen Satu. Sadun lisäksi perheeseen kuuluu neljä lasta, aviomies ja jättikani nimeltä Osku Palomies. Blogissa kurkistetaan uusperheen elämään ja pohditaan vanhemmuuden moninaisia teemoja. Tsekkaa myös instagramista @uusperhesatu

Lisää Uusperhesatulta:

Muita tämän lukeneita kiinnostivat myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?