Muskari eli musiikkileikkikoulu on pedagoginen juttu, mutta se ei estä vanhempia ja lapsia pitämästä hauskaa.

Viimeksi päivitetty 7.4.2010


 


Tältä näyttää Jyväskylän ammattikorkeakoulun Muskaristudion toimintaan kuuluva Taikas-ryhmä juuri ennen tunnin alkamista. Äidit ovat muodostaneet piirin vauvat syleissään. Laulu voi alkaa.

”Lii – oo – lii”, musiikkinopettaja Leena Pantsu laulaa ja käy laulussaan läpi kaikkien länsäolevien vauvojen nimet. Moa, Kaisla, Elias, Noa, Iiro, Lassi ja Lauri. Kaikki mainitaan omalla vuorollaan.

Toiset lapset ihmettelevät vauvamaisen suurieleisesti toimintaa. Toisia alkaa laulattaa. Varsinkin reipasääninen Lauri näyttää kuinka Lii–oo–liin pitäisi oikeasti mennä.

”Olet kova laulamaan”, Pantsu kehuu Lauria laulun jälkeen.

Äidit ja vauvat tarttuvat kukin tavallaan pehmoköyteen, jota vanhemmat alkavat heiluttaa tahdissa. Tunnin jälkeen minulle selviää, että omituisen näköisellä heiluttelulla on järkiperusteet.

”Köydän avulla pyritään löytämään yhteistä sykettä. Meidän muskariryhmään on yhdistetään painotetusti liikettä, tanssia ja kuvataidetta. Taidekasvatus vaikuttaa äidinkielen oppimiseen, parantaa kuulomuistia sekä vaikuttaa tunne-elämän kehitykseen. Musiikin ja muiden taiteiden avulla pystyy jokainen luontevasti ilmaisemaan tunteitaan”, Pantsu kertoo.

Mutta takaisin tunnille. Suuri keltainen aurinko alkaa kaarrella lasten yllä. Kyseessä on kuvataideopettaja Sonja Vectomovin katseen nappaaja. Pantsu soittaa auringon keltaista musiikkia afrikkalaisella sansulalla, joka muistuttaa isoa soittorasiaa.

Aurinko on villitsijä. Ei mene pitkään, kun muskariohjaaja Pantsu pyöräyttää musiikin soimaan.

”Väärä levy. Ei tällaista voi tanssia”, Pantsu sanoo ja vaihtaa musiikin sambaan.

Pian koko porukka tanssii ympäri lattiaa. Vectomov tanssii auringon kanssa. Muskariohjaaja Pantsun sylissä on nukke. Lauri pyörähtelee äitinsä Marjan sylissä.

Seuraavaksi tehdään kaikille hattu. Vectomov on tuonut tunnille kreppipaperia, josta hatut pitäisi valmistaa. Paperi on kuitenkin niin ohutta, että hatut eivät synny kovin helposti.

Lauria ja Moaa sellaiset pikkuseikat eivät hermostuta. Lapsista on hauskaa, kun voi räpistellä paperinpaloja.

Paperihattu tuntuu Eliaksesta omituiselta. Niinpä hattu päätyy äidin päähän. Noasta hattu on taas kiva.

Muskariin voi yhdistä vaikka minkälaista taidemuotoa. Tänään on vuorossa draama. Vauvat menevät äitiensä kanssa vuorollaan pöydistä rarennetun sermin taakse. Kaikki laulavat Pantsun johtamana:

”Lintuset lentää koivun oksalle. Ensin  tii ja sitten tyy.”

Vauvat kurkkaavat pöydän takaa vuoronperään kuin vieteriukot laatikoistaan. On siinä muilla vauvoilla ihmettelemistä, mitä kaverit puuhailevat. Jokainen vauva pääsee vuorollaan esiintymään.

On hienoa huomata, miten lapset reagoivat musiikkiin eri tavalla. Lauri on iloinen veikko, jota naurattaa koko ajan. Filosofin oloinen Lassi puolestaan mietiskelee syntyjä syviä, kun hän kuulee musiikkia.

”Tulimme muskariin, kun Lauri oli vain seitsemän viikkoa vanha. Hän ei ole ikinä kiukutellut. Nauraa aina vaan”, Marja kertoo.

Vauhdikas Lauri kiukuttelee ainoastaan silloin, kun tekeminen loppuu.

Kaikki lapset eivät jaksa seurata ohjelmaa. Kaisla haluaisi lähteä omille teilleen. Moa puolestaan kokeilee kaikenlaisia soittimia. Lopulta Pantsu soittaa Moan kanssa pianoa.

”Minusta lapsen täytyy antaa meuhkata, jos hän nauttii siitä. Moa on utelias ja suuttuu helposti, jos häntä estetään”, Moan äiti Veera kertoo.

Vectomov kuvittaa Pantsun laulua. Moa ei millään malta odottaa vuoroaan, vaan hyökkää heti pensselin kimppuun.

Äiti tulee pian noutamaan Moan pois. Mutta siitäpä ei Moa pidä.

Kun laulu on ohi, kaikki lapset päästetään maalamaan sormiväreillä.

Muiden lapsien hääriessä maalien kimpussa, Kaisla leikkii jo omia juttujaan. Mielenkiinto yhtä juttua kohtaan ei kestä tämän ikäisillä pitkään.

Tunti päättyy ja vauvat pakataan talvikääreisiinsä.

Mitä sitten lapsille on jäänyt mieleen tunnista?

”Iiro tapailee lauluja kotona. Hän myös innostuu, jos kuulee tutun melodian”, Johanna sanoo.

Samanlaisia kokemuksia on myös muilla vanhemmilla.

”Soitamme näitä samoja lauluja kotona. Lauri tunnistaa kappaleet”, Marja kertoo.

Teksti: Jarkko Uro
Kuvat: Mikko Branders

Lue myös:

Vau.fi tutustuu päiväkotiin
Vau.fi tutustuu synnytyssaliin
Vau.fi tutustuu Vauvakinoon
Vau.fi tutustuu neuvolaan

Mitä mieltä olet artikkelista?