Synnytystapa-arviossa selvitetään sektion tarve. Arvion tekee synnytyslääkäri äitiyspoliklinikalla.

Viimeksi päivitetty 8.10.2010

Synnytystapa-arvio tehdään, jos neuvolakäyntien ja mittausten perusteella on syytä epäillä, ettei lapsi mahdu alateitse ulos. Tutkimuksessa lääkäri tutkii lantion luita peräsuolen ja emättimen kautta. Mikäli lapsi on kohdussa perätilassa, käytetään myös luiden magneettikuvausta hyväksi.


 


”Äiti tutkitaan myös, jos edellisessä synnytyksessä on esiintynyt ongelmia. Keisarileikkaus edellisen lapsen kohdalla on myös yksi syy synnytystapa-arvion tekemiselle”, ylilääkäri Ari Ylä-Outinen Satakunnan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Lue myös: Alatiesynnytykseen ei pakoteta

Äiti saa lähetteen neuvolasta äitipoliklinikalle, jos neuvolassa on havaittu jokin seikka, joka voi vaarantaa lapsen tai äidin terveyden normaalissa alitiesynnytyksessä.

”Jos esimerkiksi lapsi ei ole kääntynyt, kun synnytykseen on alle kuukausi, eikä ulkokäännös onnistu, tehdään synnytystapa-arvio”, Ylä-Outinen huomauttaa.

Lue myös: Limatulppa, mikä se on?

Yleensä synnytystapa-arvio ei ole normaaliraskaudessa tarpeen, jos sikiö on pää alaspäin eli raivotarjonnassa.

”Kun lapsi syntyy pää edellä, ongelmat tulevat esiin synnytyksessä ja tarvittaessa voidaan tehdä sektio. Jos puolestaan perätilasynnytyksen ponnistusvaiheessa ilmaantuu ehdoton pään ja lantion välinen epäsuhta, sikiö yleensä menehtyy”, Ylä-Outinen sanoo.

Perätilasynnytyksien kohdalla tehdään usein lantion magneettitutkimus, jotta vaarallinen epäsuhtariski voidaan poissulkea.

Lue myös: Onko se pakko synnyttääkin

Miksi ei tehdä kaikille?

Synnytystapa-arvio ei ole rutiinitoimenpide. Se tehdään ainoastaan, kun on epäilys sektion tarpeellisuudesta.

Normaaleihin synnytystä edeltäviin tutkimustoimenpiteisiin kuuluu lapsen laskeutumisen ja kääntymisen seuraaminen. Lapsen koko on myös synnytyksen kulkuun vaikuttava seikka ja kokoa arvioidaan jokaisen äidin kohdalla.

”Jos epäillään, että lapsen ja synnytyskanavan välillä on epäsuhta, tehdään synnytystapa-arvio. Jos lapsi on kuitenkin normaalitarjonnassa, sektioon päädytään harvoin”, Ylä-Outinen sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?