Äiti on herkässä tilassa synnytyksen aikaan. Niinpä sairaalan henkilökunnalla on oltava kieli keskellä suuta. Lue lista kymmenestä seikasta, joita et missään tapauksessa halua kuulla synnytyssalissa.

1. Mitäköhän täältä on oikein tulossa?

Tiedäthän sen painajaisen, jossa synnytät ihmisen sijaan hämähäkkivartaloisen hirviön? Pelko voi jäädä kytemään. Niinpä lääkärin vitsailu jälkeläisen jalkojen määrästä ei varsinaisesti huvita kymmenen tunnin synnytyksen päätteeksi.

2. Kylläpä on iso pää!

Oletetaan tilanne. Lapsi on juuttunut synnytyskanavaan. Äiti ponnistaa niin paljon kuin ikinä vaan jaksaa. Kätilö tarkistaa tilanteen ja toteaa: kylläpä tällä ipanalla on valtava pää. Huomautus on varmasti lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna tärkeä, mutta se ei auta äitiä ponnistamaan.

Lue myös: Koska lähteä synnärille?

3. Öh, tota, sori...

Makaat sängyssä supistuskipujen aaltoillessa kehossasi. Anestesialääkäri tuuppaa epiduraalineulan selkäydinkanavaasi ja sanoo: ”Hupsista!” Näin ei pitäisi koskaan käydä! Äidillä on erikoislupa sekoilla synnytyssalissa. Homma ei toimi, jos äiti joutuu pelkäämään muiden mokailevan ja sähläävän hänen ympärillään.

4. Anteeksi, mutta minun on pakko sanoa: olet todella kaunis!

Maalataan tilanne. Olet yksin puolialastomana synnytyssalissa. Mieslääkäri tulee paikalle. Hän hurmaantuu välittömästi kauniista ulkomuodostasi ja lipsauttaa hurmionsa kukkuloilta muutaman ulkonäköä ylistävän sanan. Miten tällaiseen käytökseen pitäisi suhtautua? Niiata ja kiittää vai iskeä avokämmenellä päin pläsiä?

Lue myös: Ihan pakko ponnistaa!

5. Ikkuna auki ja heti!

Synnytyksen tiimellyksessä on sattunut pikku kakkavahinko. Lääkäri on tulee tarkastamaan tilannetta. Hän on kuitenkin niin herkkäsieluinen, että synnytyssalin tuoksut saavat hänet nyrpistämään nenäänsä. Tällaiseen tilanteeseen äiti ei saisi koskaan joutua.

6. Menee sektioon! Eipäs menekään. Hupsista. Poika syntyi. Oho. Onkin tyttö.

Esikoisen synnyttäminen tarkoittaa aivan uuteen tilanteeseen joutumista. Nainen ei ole koskaan aikaisemmin kokenut mitään vastaavaa. Silloin on toivottavaa, että synnyttäjän kanssa toimii ihmisiä, jotka tietävät, mitä tekevät. On ikävä kuulla lääkärin suusta, että synnytys on itseasiassa hänellekin se ensimmäinen.

Lue myös: Isän rooli synnytyksessä

7. Tässä näemme tyypillisen esimerkin raivotarjonnasta...

Sinulta saatetaan kysyä, saako ryhmä opiskelijoita osallistua synnytykseen. Harva äiti kuitenkaan haluaa, että hänen alapäänsä ympärille muodostuu opintopiiri. Voit kuvitella, minkälaista olisi synnyttää samalla kun lääkäri luennoi kovaan ääneen voittaakseen äidin äänet.

8. Voisin tuijottaa noita karvoja tuntikausia!

Kuvittele tilanne: Kätilö tekee sisätutkimuksen. Yhtäkkiä hän sanoo: ”Sinulla on kyllä todella kauniisti kihartuvat pitkät häpykarvat.” Miten luulet tämän viestin vaikuttavan sinuun synnytyssalissa? 



Lue myös: Voihan itku: lapsi syntyi!

9. Hei hoitsupimut! Missä mun veitsi on?

Olet leikkaussalissa odottamassa sektiota, kun kuulet lääkärin etsivän veistään. Tässä vaiheessa toivot, että sinut nukutettaisiin, mutta valitettavasti sinun leikkauksesi on päädytty tekemään pelkän puudutuksen voimin. Niinpä joudut todistamaan kun tämä totaalinen torvelo viiltää mahasi auki. Kunhan vain löytää ensin veitsensä.

10. Onko kukaan nähnyt minun kelloani?

Kaikki tietävät ne kauhutarinat, joissa kirurgi on unohtanut potilaan sisälle saksia ja muita välineitä. Voisiko olla mahdollista, että kätilön kello sujahtaisi sisätutkinnassa väärään paikkaan? Onneksi kätilöt eivät käytä rannekelloja työssään.


Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliHarva vauva syntyy laskettuna aikana
Seuraava artikkeliVuoden 2015 kalenterissa kymmeniä uusia nimiä