On mahtavaa juhlia syntymäpäiviä, etenkin lapsena. Mutta miten järjestää unohtumattomat lastenjuhlat? Tässä 16 asiaa, joita kannattaa miettiä.

Viimeksi päivitetty 23.4.2024

1. Missä juhlat vietetään?



On paljon tahoja, jotka järjestävät syntymäpäiväjuhlia. Lapset voi viedä esimerkiksi seikkailupuistoon, keilaamaan tai vaikkapa eläinpihalle. Kannattaa miettiä, olisiko parempi valita valmis juhlapaketti vai järjestää juhlat itse kotona. Onko kotona riittävästi tilaa? Pitääkö ottaa huomiooon jotakin muuta, esimerkiksi sisarukset?

2. Haluatteko teemajuhlat?

Seikkailujuhlat, naamiaisjuhlat, futisjuhlat, prinsessajuhlat? Mieti, pitäisikö juhlissa olla jokin teema. Vieraat voisivat pukeutua esimerkiksi pelipaitoihin tai hirviöasuihin.

Monien mielestä teemajuhlien järjestäminen on mukavaa, sillä teema helpottaa esimerkiksi koristeiden, tarjoilujen ja kutsukorttien valintaa.

Kysy lapselta, haluaisiko hän jonkin teeman. Tärkeintä on, että juhlat miellyttävät päivänsankaria.

3. Kuinka monta vierasta?

Keitä kutsutaan juhliin vieraiksi? Jos kutsuja jaetaan hoitopaikassa, on yleensä kohteliainta kutsua paikalle esimerkiksi kaikki ryhmän tytöt tai pojat. Tällöin juhlista tulee kuitenkin varsin suuret.

Monien mielestä sopiva vierasmäärä on sama, kuin lapsen ikä lisättynä parilla vieraalla. Kuusi vierasta nelivuotissyntymäpäivillä on hyvä määrä. Usein vieraita on enemmän, mutta pienelläkin joukolla voi olla aivan yhtä hauskaa, kuin suurella porukalla.

On houkuttelevaa kutsua lisäksi naapureita, serkkuja ja harrastuskavereita. Joskus lapsille voi kuitenkin olla haastavaa leikkiä samaan aikaan eri paikoista tuttujen lasten kanssa. Voikin olla hyvä ajatus järjestää kahdet juhlat, joista toisiin kutsuu hoitopaikan lapset ja toisiin muualta tutut lapset.

4. Milloin juhlat pidetään?

Pidättekö juhlat virallisena syntymäpäivänä, vai pitäisikö juhlat siirtää viikonloppuun? Molemmissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia. Arkena voi tulla kiire, jos pitää työpäivän jälkeen hakea lapsi hoidosta ja laittaa kestit pystyyn. Toisaalta suurin osa vieraista pääsee todennäköisesti paikalle, jos juhlat ovat keskellä viikkoa.

Viikonloppuisin jotkut vieraista saattavat olla matkoilla. (Tarkista ennen kutsujen jakamista, pääseekö lapsen paras kaveri paikalle.) Viikonloppuna juhlien ajankohdan voi kuitenkin päättää vapaammin. Lapset väsähtävät helposti ja voivat olla kiukkuisia maanantai-illalla, mutta juhlahalukkuutta voi olla huomattavasti enemmän lauantaina aamupäivällä.

5. Kuinka kauan juhlien pitäisi kestää?

Usein juhlat kestävät noin kaksi tuntia. Aika on varsin riittävä sekä isommille että pienemmille.

On viisasta lopettaa juhlat hyvissä ajoin ennen nukkuma-aikaa, jotta juhlijat saavat hieman rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

6. Mitä kutsuihin pitäisi kirjoittaa ja milloin ne kannattaisi jakaa?

Voit joko ostaa valmiita kutsukortteja, tai tehdä kortit itse. Kortteihin tulee kutsun lähettäjän nimi, juhlien tarkka ajankohta ja juhlapaikan osoite (toiset piirtävät lisäksi kartan).

Useimmissa kutsuissa pyydetään ilmoittamaan, pääseekö kutsuttu paikalle. Juhlijoiden määrä voi olla tärkeä tieto, joten esitä asia selkeästi.

Myös allergioista olisi hyvä tietää etukäteen, joten niistä kannattaa kysyä jo kutsussa. Vanhemmilta voi tiedustella myös muista asioista, jotka olisi hyvä ottaa huomioon.

Kutsut kannattaa jakaa viimeistään muutamaa päivää ennen juhlia. Viikko on yleensä hyvä aika, sillä jos kutsut jaetaan liian aikaisin, ajankohdasta voi tulla sekaannuksia. ”Oliko se siis tänä tiistaina, eikä ensi viikolla?” Jos kutsu tulee liian myöhään, lapsilla voi jo olla muita suunnitelmia ja lahjan hankkiminenkin voi tuottaa hankaluuksia.

7. Mitä tarjota vieraille?

Karkit, limppari ja kakku ovat klassikoita, eikä syyttä. Juhlissa voi kuitenkin tarjota yhtä hyvin muitakin herkkuja. Kannattaa miettiä, mistä päivänsankari pitää ja valita tarjottavaksi herkkuja, joista suurin osa lapsista todennäköisesti pitäisi.

On myös järkevää miettiä, vaikuttaako joidenkin vieraiden uskonto siihen, mitä he voivat syödä. Esimerkiksi monissa nakeissa on käytetty sianlihaa ja joissakin karkeissa oleva liivatekin voi olla tehty siasta. Mieti voisiko kakun koristella karkeilla, joissa ei ole käytetty liivatetta. Erityisruokavaliota noudattaville voi tehdä myös omat herkut. Vaarana on kuitenkin, että vaihtoehto näyttää muidenkin mielestä paremmalta ja suosikki loppuu kesken.

Ei ole varmaa, että vieraat olisivat tyytyväisempiä, jos herkkujen eteen on nähty paljon vaivaa. Suuritöiset erikoisleivokset voivat jäädä tarjoiluvadille, samalla kun suklaakeksit ja omenaviipaleet viedään melkein käsistä. Miten olisi hedelmät ja kulhollinen sipsejä?

8. Millaiset juhlakoristelut?

Värilliset ilmapallot riittävät yleensä juhlakoristeluiksi. Usein juhliin ostetaan kertakäyttömukeja ja lautasia, sekä teemaan sopivia lautasliinoja. Kertakäyttöisistä astioista kun ei tule tiskiä, eikä tarvitse myöskään pelätä lasinsirpaleita.

Koristeluiden määrä on kuitenkin kiinni jokaisen omasta mielikuvituksesta. Toiset paneutuvat asiaan täysillä ja luovat kodista pienoiskokoisen viidakon. Toiset luottavat puolestaan ajatukseen, että vähemmän on enemmän. Jos taas lapsilta kysytään, syötävät koristeet ovat hauskimpia. Miten olisi esimerkiksi merirosvojen aarrearkku täynnä suklaakolikoita?

9. Milloin lahjat pitäisi avata?

Kannattaisiko lahjat avata sitä mukaa, kun vieraita saapuu paikalle, vai pitäisikö odottaa että kaikki ovat tulleet? Vai pitäisikö ensin syödä? Olisiko lahjojen avaaminen jonkinlainen leikki vai huomaamattomampi tapahtuma?

Kaikissa tavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Jos asiasta tehdään iso numero, lapset voivat alkaa kilpailla siitä, kuka antoi parhaan ja kuka taas huonoimman lahjan. Toisaalta lahjojen avaamisesta voi tulla hauska leikki, jos lahjan antaja valitaan vaikkapa pullonpyörityksellä.

Kannattaa myös sopia siitä, saako lahjoilla leikkiä juhlien aikana. Esimerkiksi legojen kasaaminen voi olla vaikeaa, kun palikat leviävät vieraiden mukana ympäri asuntoa.

10. Millaisia leikkejä pitäisi olla?

Tarvitaanko juhlissa järjestettyjä leikkejä? Joskus lapset leikkivät hienosti ilman aikuisen puuttumistakin. Ehkä lapsi haluaa mieluiten esitellä oman huoneensa ja lelunsa hoitokavereilleen. Lapsista voi olla hauskaa leikkiä rauhassa päivänsankarin leluilla.

Jos juhlissa on paljon vieraita tai lapsia jännittää, voi olla hyvä ajatus keksiä jotain yhteistä toimintaa. Esimerkiksi onginta on hyvin suosittu leikki lastenkutsuilla. Myös aarteenetsintä on lapsista yleensä hauskaa.

11. Ollaanko osa ajasta ulkona?

Voi olla mukavaa viettää hieman aikaa myös ulkona. Lapset voisivat syömisen jälkeen leikkiä tai laskea vaikkapa mäkeä ulkona. Aikuiset voisivat myös järjestää aarteenetsintää leikkipaikan läheisyydessä.

Ulkoilusta kannattaa kertoa jo kutsussa, jotta lapsille tiedetään ottaa mukaan ulkoiluun sopivat vaatteet.

12. Pitäisikö jakaa herkkupussit?

Herkkupussi voi olla lasten mielestä hauska idea. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä pidä samoista karkeista ja toisaalta juhlissa tulee muutenkin syötyä riittävästi herkkuja.

Jos lapsille haluaa antaa jonkin yllätyksen, ehkä tikkari riittäisi? Eikä yllätyksen tarvitse olla välttämättä syötävää, vaan kannattaa käyttää mielikuvitusta. Esimerkiksi saippuakuplista on paljon iloa.

Mieti myös, milloin yllätykset jaetaan. Saako lahjoja syödä jo juhlien aikana vai annetaanko ne juhlijoille kotiin lähtiessä?

13. Saavatko vanhemmat jäädä juhliin?

Joissakin kutsuissa lukee, että vanhemmat ovat tervetulleita kahville. Toisten mielestä taas on kätevintä, että ainoastaan lapset tulevat juhliin.

Joistakin vieraista voi tuntua turvalliselta, että oma vanhempi on paikalla. Toisaalta lapsi saattaa pyöriä koko juhlien ajan aikuisen helmoissa, eikä lähde leikkimään muiden lasten kanssa. Jos joku vieraista on ensimmäistä kertaa lastenkutsuilla voi olla parempi, että vanhempi on paikalla tukena ja turvana.

14. Entä jos joku vieraista on peloissaan tai haluaa lähteä kotiin?

Voi käydä niin, että ensimmäinen vierailu hoitokaverin kotiin jännittää lapsia. Uusi paikka ja uudet aikuiset voivat olla iso juttu etenkin ujommalle lapselle. Arkojen lasten kanssa kannattaa olla erityisen ystävällinen ja kannustaa hienovaraisesti tulemaan mukaan leikkeihin.

Usein lapsi lämpenee vähitellen yhteisille leikeille. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, lapsen vanhemmat voi soittaa hätiin. Lapsi haluaakin ehkä jäädä juhliin, kun oma äiti tai isä on paikalla.

15. Entä vaipalliset vieraat?

Jos vanhemmat eivät ole paikalla, juhlien järjestäjän on hoidettava vaipanvaihto. Toiset saattavat selvitä potalle tai pöntölle itsekin, mutta huutelevat lopuksi aikuista pyyhkimisavuksi.

Kaikki eivät myöskään muista aina mennä ajoissa vessaan, etenkään hauskaa pitäessään. Yksi vinkki on pitää yhteinen vessatauko tai viedä kukin vieras yksitellen vessaan. Suurten limulasillisten jälkeen sattuu helposti vahinkoja. Kannattaa pitää huoli, että vieraille löytyy lainavaatteita vahinkojen varalta.

16. Miten päättää juhlat?

Tunnelma on usein huipussaan juhlien loppuessa. Kun lapsilla on täysi meno päällä, he eivät haluaisi vielä lähteä kotiin. Mutta miten hoitaa tilanne tyylikkäästi? Yksi hyvä sääntö on, että päivänsankari sanoo vieraille selkeästi näkemiin ja yksi aikuisista saattaa lapset pihalle asti.

Juhlien lopettaminen hyvässä hengessä on tärkeää päivänsankarille. Tunnelma latistuu hetkeksi, kun vieraat lähtevät. Aikuisten tekee ehkä mieli alkaa siivota heti ja antaa lapsen leikkiä uusilla lahjoillaan. Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja turhautuneelta, voi kuitenkin olla parempi ajatus napata lapsi hetkeksi kainaloon ja vaikkapa lukea yhdessä kirjaa. Illan tullen kannattaa aloittaa normaalit rutiinit hyvissä ajoin, sillä lapsi voi olla juhlien jäljiltä tavallista levottomampi. Usein nukahtaminen venyy joka tapauksessa hieman.

Mitä mieltä olet artikkelista?