Taaperon kehitysvaiheet eivät aina ole vanhemmille herkkua. Tässä muutamia esimerkkejä taaperoiden hienoista saavutuksista, joita vanhemmat eivät aina ymmärrä arvostaa.

Viimeksi päivitetty 24.1.2017

Pieruvaihe alkaa – ja kestää pitkään 

Mitä enemmän kieltä lapsi ymmärtää, sitä enemmän häntä naurattavat jutut ”laulavista kakkapökäleistä” ja ”piereskelevästä norsusta”. Kun lapsesi hekottaa näille jutuille, tiedät, että tärkeä vaihe on saavutettu.

Pieru- ja kakkajuttuja lapselle kerrottaessa kannattaa varoa, ettet taannu itse syvälle taaperomaailmaan. Kun kertoo piereskelevästä norsusta työkavereille, astuu vaaravyöhykkeelle. Monet aikuiset kun suhtautuvat kielteisesti pierujuttuihin.

Ohjeistus uppoaa – tai ei

Siinä missä vauvan kanssa ei  vielä keskustella tekemisistä, taaperon kanssa tilanne alkaa muuttua. Saatat jopa huomata olevasi tilanteessa, jossa lapsi tekee juuri niin kuin sinä neuvot.

Samalla huomaat, että siinä missä lapsi oppii ymmärtämään käskyjä ja viestejä, hän oppii myös jättämään ne omaan arvoonsa. Hillitse hermosi. Myös vanhempien uhmaaminen on tärkeä kehitysvaihe taaperon elämässä.

Liikkuminen on ihanaa – paitsi silloin kun pitäisi kävellä

Ensin vauva makaa. Sitten vauva alkaa ryömiä ja kontata. Vauvan liikkumismuodot ovat varsin hillittyjä. Taapero puolestaan pistää kotitalouden tunnelman uusiksi. Sano siis jäähyväiset seesteisyydelle ja tervehdi villiä baila-baila-menoa. Taapero nimittäin jaksaa juosta aamusta iltaan.

Kun sinulla on toisessa kädessäsi lapsen päiväkotireppu ja toisessa kaksi ostoskassia ja oma päällystakki, taapero ei tietenkään jaksa kävellä senttimetriäkään. Lopulta joudut kaiken muun lisäksi kantamaan myös taaperon, joka tunnetusti jaksaisi juosta vaikka maratonin.

Vaatteiden riisuminen – mutta ei missään nimessä pukeminen

Kun ikää karttuu, lapsi oppii tekemään asioita, joita et haluaisi hänen tekevän. Olet suurella vaivalla saanut lapselle vaatteet päälle, vilkaiset toisaalle ja lapsi on onnistunut riisumaan vaatteensa. Onko liikaa pyydetty, että lapsi myös pukisi vaatteet itse? On. Juuri sitä taapero ei todellakaan tee.

Minä itse -vaihe liiskaa vanhemman hermot kuin katujyrä

… kunnes lapsen on aivan pakko tehdä KAIKKI itse. Tämä kehitysvaihe saattaa kuulostaa mukavalta, mutta sitä se ei ole. Ajattele asiaa näin: Sinulla on muutama minuuttia ehtiä bussiin, mutta lapsi vaatii saada pukea itse. Koska siinä kestäisi liian pitkään, puet kirkuvan lapsen. Ehditte bussiin, mutta saat vielä bussissa kuunnella lapsen huutamista. Oi, taaperoarjen auvoa!

Valehteleminen on tärkeä askel kohti aikuisuutta

Toisilla menee hieman pidempään päästä valehtelemisen ihmemaailmaan, mutta varmaa on, että kaikki lapsen puijaavat vanhempiaan enemmin tai myöhemmin.

Valehteleminen on jalo taito ja näin ollen myös erityishieno kehitysaskel taaperon elämässä. Puijaaminen nimittäin vaatii, että lapsi osaa ajatella, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu. Puijaava lapsi osaa myös nähdä, että puijaamatta joutuisi pulaan. Vaikka puijaaminen veisi itsessään järjen vanhemmilta, on hyvä siis muistaa, että tämä(kin) on tärkeä kehitysvaihe lapselle.

Muista, että kehitystahti on yksilöllistä

Ei kannatta huolestua, jos oma taapero ei ole vielä saavuttanut jotain tiettyä kehitysvaihetta. Lapsen kehittyminen ei ole mikään kehityskilpa. Esimerkiksi narraaminen on taito, jonka monet lapsi tavoittavat vasta leikki-iässä. On tärkeää pitää mielessä, että lapset kehittyvät omaan tahtiinsa.

Jos liikkumisen tai puheen kehityksessä esiintyy viivästymiä, lapsi saa kehityshaasteisiin tukea. Etenkin puheenviivästymien suhteen varhainen apu auttaa. Jos olet huolissasi lapsestasi, kerro asiasta neuvolassa.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliOdottaja: ”Voiko pettämisestä päästä yli?”
Seuraava artikkeliVoiko raskaana ollessa saunoa?
JAA