Ilokaasu rauhoittaa hengittäjäänsä ja "leikkaa kivulta terän". Se on lievin lääkkeellinen kivunlievitysmuoto, ja sen etu on, että synnyttäjä itse pystyy kontrolloimaan lievityksen voimakkuutta.

Viimeksi päivitetty 1.8.2018

Synnytyksessä käytettävä ilokaasu, eli typpioksiduuli, on hapen ja typpioksidin sekoitus (02 + N2O). Ilokaasu lievittää kipua ja vaikuttaa synnyttäjän tajunnan tasoon.



”Ilokaasu vaikuttaa keskushermoston kautta heikentämällä kipuimpulssien kulkua ja vapauttaa samalla kehon omia endorfiineja, kipua lievittäviä morfiinin kaltaisia aineita”, kätilö Meri Haahtela kertoo.

Ilokaasu ei vie kaikkea synnytyskipua pois tai puuduta, mutta se ”leikkaa kivulta pahimman terän pois”.

Miten sitä käytetään?

Tyypillisesti ilokaasua hengitetään kasvomaskin avulla niin, että synnyttäjä pyrkii aloittamaan kaasun hengittämisen hieman ennen supistuksen tuloa.

”Ilokaasun vaikutus alkaa noin puolen minuutin viiveellä. Ilokaasu poistuu elimistöstä nopeasti, muutamassa minuutissa”, Haahtela sanoo.

Supistusten välillä synnyttäjä hengittelee normaalisti yliannostuksen välttämiseksi. Ilokaasua voidaan käyttää yhtaikaa muiden kivunlievitysmuotojen kanssa, ja se tehostaa esimerkiksi veden kipualievittävää vaikutusta altaassa synnyttävillä.

”Tuntuu turruttavalta”

Kaasun käyttäminen tuntuu siltä, kuin olisi hieman humalassa. Kaasu turruttaa aisteja ja saa pään hieman humisemaan. Ajankulun havainnointi vaikeutuu, mutta siihen vaikuttaa myös se, että supistaessa synnyttäjän keskittyminen kääntyy omaan kehoon, ei niinkään ympäröivään maailmaan.

”Aistihavainnot voivat muuttua ilokaasua käytettäessä. Synnyttäjän voi olla vaikea puhua selkeästi. Nämä aistimukset poistuvat, kun ilokaasun vaikutus lakkaa”, Haahtela huomauttaa.

Päätä sekoittavan vaikutuksen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kaikki synnyttäjät eivät pidä kaasun aiheuttamista tuntemuksista, kun taas toisille kokemus on erittäin miellyttävä. Ilokaasu kuitenkin sekoittaa tajunnan siinä määrin, että sitä käyttävä synnyttäjä tarvitsee aina tukihenkilön.

”Ilokaasua hengittävää synnyttäjää ei saa jättää yksin esimerkiksi ammeeseen”, Haahtela sanoo.

Synnyttäjällä on kontrolli aineen määrästä

Ilokaasun hyvä puoli on siinä, että odottajalla on täysi kontrolli aineen määrään. Jos kivunlievitystapa ei sovi synnyttäjälle, vaikutus katoaa täysin muutamassa minuutissa.

”Synnyttäjä voi myös itse säädellä hengittämänsä ilokaasun määrää ja hengitysten syvyyttä”, Haahtela kertoo.

Mitä syvempään synnyttäjä hengittää sitä enemmän ilokaasua yhdellä hengityksellä kulkeutuu elimistöön.

Muissa lääkkeellisissä kivunlievitysmenetelmissä kaikki lääkeaine laitetaan kerralla, eikä vaikutusta voi poistaa, jos synnyttäjä ei pidä tuntemuksesta. Epiduraali voi esimerkiksi estää liikkumista.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?