Olet täällä: Lapsi > Nimet > Hyvä kummi on lapsen a...

Hyvä kummi on lapsen aikuiskaveri

Valtaosa suomalaisista lapsista kastetaan kirkkoon ja saa näin kummeja. Mitä hyvältä kummilta vaaditaan? Onko kummin tehtävä muuttunut?

Tulostettava versio

Suurin osa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta uskoa on viime vuosikymmeninä leimannut niin sanottu tapauskovaisuus: kirkkohäitä vietetään, lapset kastetaan ja omaiset siunataan, mutta monellakaan ei ole tapana sen kummemmin toteuttaa uskoa arkielämässä. Tämä on saattanut vaikuttaa myös kummina toimimiseen.

”Minusta kummi on kuin aikuiskaveri. En koe uskontoa siinä kovinkaan tärkeäksi, vaan sen, että kummille voi kertoa huolia. itse sain kummeiltani rippilahjaksi ristin, mutta se oli lähinnä symbolinen teko”, sanoo Sonja.

”Tärkein tehtävä on olla tukena elämän eri vaiheissa. Mielestäni kummiudessa ei voi olla sitä uskonnollista puolta, jos sitä ei tunne omakseen. Ei uskonnollisuutta voi ruveta leikkimään, eihän se silloin välity aidosti”, sanoo Raija.

Vain muutama gallupiin vastannut toi esille kummiuden uskonnollisen merkityksen.

”Kummin tehtävä on tosiaan saattanut pinnallistua vuosikymmenten aikana”, sanoo pastori Alpo Järvi Herättäjä-Yhdistyksestä.

”Ennenhän puhuttiin, että kummit olisivat olleet automaattisesti ottovanhemmat, jos vanhemmille sattuisi jotain. Tätä ei ole kuitenkaan mihinkään lakikirjoihin kirjoitettu, mutta sanoisin sen todella olleen vakavasti otettu seikka ennen muinoin. Oma kummitätinikin oli minulle todellinen varaäiti.”

Lue myös: "Pidä huolta lapsestani"

Tampereen Viinikan seurakuntapastori Daniel Hukarin mukaan kummin tehtävässä on perinteisesti kaksi puolta.

”Kastekaavassakin sanotaan, että kummin tehtävä on olla vanhempien tukena kristillisessä kasvatustyössä. Tämä voi näkyä eri tavoilla, esimerkiksi lapselle voi lukea Raamattua tai opettaa iltarukouksen. Tärkeää on olla vaikkapa vain lapsenvahtina ja aikuisen mallina. Kummin toinen tehtävä on rukoilla perheen ja lapsen puolesta. ”

Lue myös: Kasteen kahdet kasvot

Järvi ja Hukari eivät kuitenkaan tuomitse nykyistä maallistunutta käsitystä aikuiskaverista ilman uskonnollista kasvatusta.

”Onhan kummiudella edelleen väkevä symbolinen merkitys. Peräänkuuluttaisin kuitenkin välittämisen näyttämistä. Vaikka nähtäisiinkin harvoin, lapsi huomaa herkästi, pidetäänkö hänestä vai ei”, painottaa Järvi.

”Haluaisin ajatella, ettei se pääasia olisi lahjominen, vaan että lahjatkin kumpuaisivat välittämisestä. Lahjojen kautta voi myös olla helpompaa luoda yhteys ja suhde lapseen. On tavallaan helpompi tulla kylään tuliaisen kanssa”, pohtii Hukari.

Lue myös: "Mä haluun noi kaikki"

Kummilta toivotaan hyvää aikuisen mallia

Maallistumisesta huolimatta kummit valitaan yhä huolella ja yleensä lähisukulaisista.

”Mielestäni on parempi, jos kummi on sukua, koska näin yhteys säilyy varmemmin. Kummin tulee olla sellainen, jonka voi kuvitella osaavan homman ja joka olisi kasvatuksessa tukipilarina”, sanoo Hanna.

”Olen valinnut kummit sen perusteella, että tiedän heidän olevan niin sanotusti aina. Tämän vuoksi sisko ja lapsuudenystävä ovat valikoituneet kummeiksi. Olisi myös hyvä, jos kummit asuisivat suhteellisen lähellä. Kummilla tulisi myös olla hyvät arvot”, Karoliina kertoo.

Toiset puolestaan sisarusten mahdollisesta loukkaantumisesta huolimattakin valitsevat kummit mieluummin lähisukulaisten ulkopuolelta.

”Halusin lapselleni mahdollisimman laajan tukiverkoston, ja siksi en valinnut kummeiksi sisaruksia, jotka olisivat joka tapauksessa läheisiä. Nyt lapsella on enojen ja tätien lisäksi kummit, ja toivottavasti tämä yhteys säilyy vielä aikuisikään”, sanoo Meeri.
 

Kummipankkeja kummipulaan ja siviilikummeja kirkkoon kuulumattomille

Nykyään pienillä sukupolvilla saattaa olla vaikeuksia ylipäätään löytää lapsilleen kummeja, erityisesti jos omia lapsia on useampia.

”Jos lapselle ei millään löydy kahta kirkkoon kuuluvaa kummia, voidaan erityistapauksissa hyväksyä vain yksi kummi. Joissakin seurakunnissa on tähän kummipulaan perustettu kummipankki. Niihin voi kuka tahansa kirkkoon kuuluva ilmoittautua vapaaehtoiseksi kummiehdokkaaksi”, Hukari kertoo.

Suomessa kuitenkin jopa 11 500 lasta vuosittain saa nimensä ilman kirkollista kastetta ja siten ilman virallisia kummeja. Silti on melko tavallista, että vaikka lasta ei kastetakaan kirkon jäseneksi, saa hän nimijuhlassaan niin sanotusti siviilikummit.

”Pojan nimiäisissä pyydettiin paria paikalla ollutta ystävää lapsen siviilikummeiksi. Itsellänikin on tavallaan ollut tällainen kunniakummi. Tätini kanssa ollaan aina kyläilty ja pidetty yhteyttä. Lapsella voi olla ympärillään turvallisia aikuisia ilman virallista kummiuttakin”, sanoo Jenny.

 

Teksti: Jaana Kinnari

Kuva: iStockphoto


Lue myös:

Uskonnoton nimenanto

Uniikkinimi ei unohdu

Saako toisen lasta komentaa?

Päivitetty 09.04.2012
ILMOITUS

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.