Mikä merkitys leluilla on lapselle? Mitä lapsi voi lelujen avulla oppia – tai päätöksellä jättää lelu kaupan hyllyyn? Aikuisella on leluilla leikittäessä tärkeä rooli.

Viimeksi päivitetty 7.11.2023

Lapsuus ja lelut kuuluvat saumattomasti yhteen – vai kuuluvatko? Ainakaan vauvaikäisellä ei ole aavistustakaan, mikä on ”oikea” lelu ja mikä ei.


 


”Missään ei sanota, että pieni lapsi tarvitsisi nimenomaan leluja. Luonnonmateriaalit ja kodin tarvikkeet, kuten vispilät ja kauhat, voivat kiinnostaa vauvaa valmiita leluja enemmän”, kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakso sanoo.

Suuri tavaramäärä ei tue vauvan kehitystä. Joskus siitä voi olla jopa haittaa.

”Jos lapsella on valtava leluarsenaali esillä, lapsi ei osaa suuntautua mihinkään. Lelumäärän pitää olla hallittavissa. Esimerkiksi vauvalle riittää hyvin 3–4 esinettä”, Laakso sanoo.

Vähemmän leluja, enemmän turvallista tilaa liikkua ja tutkia

Tavarameren sijaan vauva tarvitsee vapaata ja turvallista liikkumatilaa.

”Tutkimuksissa on havaittu, että vapaan liikkumatilan määrä korreloi varhaisen kehityksen kanssa. On myös hyväksi vauvan kehitykselle, että hän voi tutkia turvallisesti erilaisia paikkoja, avata vaikkapa laatikoita ja löytää niistä mielenkiintoisia käyttöesineitä”, Laakso kertoo.

Leikkimisen sekä lapsen kehityksen kannalta on oleellista, että aikuinen tarjoaa vastavuoroisuutta.

Tavaroissa tärkeää ei ole itse esine, vaan sen tarjoamat mahdollisuudet tutkimiseen ja yhteyteen toisten kanssa.

”Vauva nauttii, kun aikuinen on mukana leikissä. Leikkimisen sekä lapsen kehityksen kannalta on oleellista, että aikuinen tarjoaa vastavuoroisuutta. Kun vauva saa lelun vingahtamaan, aikuinen voi esimerkiksi taputtaa”, Laakso kertoo.

On vain hyvä, ettei lapsi saa kaikkea haluamaansa

Entä jos lapselle syydetään kaikki, mitä lapsi pyytää? Minkälaisia seurauksia tällaisella kasvatuksella on lapselle?

”Se että lapsi ei saa kaikkea, opettaa häntä sietämään pettymyksiä. Jos vanhemmat antavat lapselle kaiken mitä lapsi haluaa, pyrkii lapsi toimimaan samalla tavalla myös aikuisena, jolloin hänen on vaikea kohdata elämän vääjäämättä tuomia pettymyksiä”, Laakso kertoo.

Kaupan hyllyyn jätetty lelu on teko luonnon puolesta

Ostamatta jättäminen on oiva tilaisuus opettaa lapselle myös kunnioitusta luontoa kohtaan.

”Jo 3–4-vuotiaalle lapselle voi kertoa, miten yletön tavaroiden ostaminen kuluttaa luontoa. Lapselle voi myös kertoa, että vanhempien rahavarat ovat rajalliset, eikä kaikkea voi saada. Kertominen täytyy tietysti tehdä lapselle tutuilla käsitteillä”, Laakso neuvoo.

Millainen on hyvä lelu?

Millainen on asiantuntijoiden suosittelema hyvä lelu?

”Hyvä lelu on sopiva juuri tietylle lapselle, hänen suuntautumiselleen. Lelun täytyy innostaa leikkimään, luomaan maailmoja ja tukea lapsen mielikuvitusta. Tässä mielessä lähes mikä tahansa lelu voi olla hyvä”, Laakso sanoo.

Hittilelut kannattaa kuitenkin jättää ostamatta, jos niiden käyttöikä arveluttaa. Parin päivän innostuksen jälkeen kaappiin jääviä leluja on turha ostaa.

On hyvä tiedostaa, että lelut voivat auttaa lapsia käsittelemään monenlaisia moraalisia kysymyksiä.

Entä onko huonoa lelua olemassa? Ovatko esimerkiksi tikunlaihalta näyttävät nuket koskaan hyvä idea? Entä sotalelut?

”Kumpiakaan en suosittele, mutta on hyvä tiedostaa, että lelut voivat auttaa lapsia käsittelemään monenlaisia moraalisia kysymyksiä. Jos sotalelu tappaa toisia, voi aikuinen kysyä miksi se tekee niin. Jos lapsi pitää vähäpukeisinta ja laihinta nukkea kauneimpana, voi aikuinen kertoa, miten häntä huolettaa nuken laihuus ja vähäiset vaatteet”, Laakso kertoo.

Lapset eivät kuitenkaan itse löydä eettisiä puolia leluista.

”Leluihin liittyvien moraalisten kysymysten käsittely edellyttää, että vanhempi menee mukaan leikkiin”, Laakso summaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?