Ennen kuin lapsi oppii pukemaan, on hänellä oltava siihen sekä motoriset edellytykset että tarpeeksi kärsivällisyyttä. 

Viimeksi päivitetty 18.11.2022

Pukemaan oppiminen ei ole mikään yksinkertainen taito. Motoriikan lisäksi on oltava myös valmius keskittyä niinkin tylsään asiaan kuin pukemiseen. Kiukuttelu onkin tyypillistä pukemaan opettelevalle lapselle.


 

 


Pukeutuminen on monimutkainen tapahtuma

Jotta lapsi pukisi itsenäisesti vaatteensa päälle, tarvitaan paljon erilaisia taitoja.

”Pukeminen on monimutkainen tapahtuma. Siihen tarvitaan jo fyysisten valmiuksien puolesta niin karkeamotorisia kuin hienomotorisia taitoja. Lapsen pitää esimerkiksi pysyä tasapainossa samalla kuin liikuttaa käsiään vaikkapa paidan pukemiseksi. Hienomotoriikkaa tarvitaan esimerkiksi nappien ja vetoketjujen kanssa”, psykologi Jaana Viljaranta kertoo.

Myös kehon hahmotus on tärkeä taito pukemisen kannalta.

”Jotta pukemiseen tarvittavia liikkeitä pystyy hallitsemaan, pitää olla ymmärrys siitä, minkälainen oma keho on ja miten eri kehonosat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Toisaalta lapsen tulee myös hahmottaa eri vaatekappaleiden muotoja, osia ja käyttötarkoitus”, Viljaranta kertoo.

 

Pukemaan opitaan yksilöllisen kehityksen tahtiin

Lapset kehittyvät yksilöllisesti, eikä pukemiseen oppimiseen liittyvästä nopeudesta kannata olla huolissaan.

”Keskimäärin 2–3-vuotias alkaa pikku hiljaa pukea itse. Tyypillisesti noin 3–4-vuotias hallitsee itsenäiseen pukemiseen tarvittavat karkeat motoriset liikkeet ja tarvitsee apua lähinnä pukeutumisen yksityiskohtien kuten nappien kanssa. Toki jos lapsi on erityisen kiinnostunut pukemisesta ja leikkii esimerkiksi äidin vaatteilla, jopa 1,5-vuotias voi jossain määrin osata pukea itse”, Viljaranta sanoo.

Mitä jos lapsi ei suostu pukeutumaan ilman vanhemman apua?

Itsenäinen pukeminen vaatii lapselta taitojen lisäksi halua ja motivaatiota pukea. Monilla pienillä lapsilla juuri pukemisinto on kiven alla.

”Jotta lapsi pukisi itse vaatteensa päälle, siihen vaaditaan varsin monenlaisia toiminnanohjaukseen liittyviä taitoa: Lapsen pitää ensinnäkin päättää pukeutua ja sen lisäksi osata suunnitella, miten se tapahtuu. Onnistumisen kannalta on luonnollisesti tärkeää, että lapsi pystyy myös keskittymään pukemiseen, niin ettei muut kiinnostavat asiat sulje pukemista pois mielestä”, Viljaranta pohtii.

Jos lapsen pukeutuminen ei suju, on tärkeää miettiä, onko todella kyseessä taitojen puute vai onko kyse siitä, ettei lapsi jostain syystä halua pukeutua itse.

”Lapsi saattaa olla tottunut siihen, että aikuinen pukee hänet, eikä hän halua muuttaa rutiinia. Voi myös olla, että lapsesta tuntuu, ettei hän hoputuksen alla oikein osaa pukea riittävän hyvin ja nopeasti”, Viljaranta kertoo.

Jos pukeminen on kiinni taidoista, niitä voidaan aina harjoitella yhdessä. Kiireetön ja iloinen pukemishetki auttanee pukemisen opettelussa eteenpäin, oli syy pukemattomuudelle mikä tahansa.

Näin vanhemmat vastasivat lastensa pukemaan oppimisesta

Vau.fi kysyi vanhemmilta, minkä ikäisenä heidän omat lapsensa olivat oppineet laittamaan vaatteet päälle itse. Kyselyyn vastasi yhteensä 103 vanhempaa.

Oppimistahdissa suuria eroja

Lapset innostuivat pukemaan osan vaatteistaan päälleen keskimäärin 1–3-vuotiaana ja kaikki vaatteet keskimäärin 2–5-vuotiaana.

Mukana oli tosin myös lapsia, jotka innostuivat pukemaan hieman aikaisemmin tai myöhemmin.

Tytöt oppivat poikia aikaisemmin

Tytöt oppivat kyselyyn vastanneiden vanhempien vastausten perusteella pukemaan keskimäärin aikaisemmin kuin pojat. Eroon löytyy monta selitystä.

On esimerkiksi mahdollista, että tyttöjen kasvatus ja leikit sisältävät enemmän toimia, jotka tukevat pukemaan oppimista.

Tytöt saavat esimerkiksi poikia useammin nukkeja leluiksi jo taaperoiässä. Nuken pukeminen opettaa pukemiseen tarvittavia hienomotorisia taitoja.

Leikki valaa myös luottamusta siihen, että lapsi osaa pukea myös omat vaatteensa itsenäisesti.

Tieteellisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tyttöjen hienomotorinen kehitys olisi keskimäärin poikia nopeampaa.

”On mahdollista, että tyttöjen hienomotoriset taidot kehittyvät hieman poikia aikaisemmin, mikä voi näkyä tyttöjen sujuvampana pukeutumisena. Yksilölliset erot ovat kuitenkin varmasti suuremmat kuin sukupuolten väliset erot”, psykologi Jaana Viljaranta kertoo.

Helppoja ja vaikeita vaatteita

Osa vaatteista oli vanhempien vastausten perusteella helpompia, osa vaikeampia.

Suurimmat hankaluuksia lapsille aiheuttivat kuravaatteet ja käsineet.

Käsineet ovatkin motorisesti erittäin haastava vaatekappale, sillä vaate pitää saada käteen ainoastaan yhtä kättä käyttäen.

Lue lisää erilaisten taitojen oppimisesta:

 

Mitä mieltä olet artikkelista?