Pukemaan oppiminen ei ole mikään yksinkertainen taito. Motoriikan lisäksi on oltava myös valmius keskittyä niinkin tylsään asiaan kuin pukemiseen. Kiukuttelu onkin tyypillistä pukemaan opettelevalle lapselle. Katso kyselyn pohjalta tehdystä tilastosta, minkä ikäisenä lapset oppivat pukemaan.

Viimeksi päivitetty 21.5.2018

Lapsen ei ole helppoa oppia pukemaan itse

Jotta lapsi pukisi itsenäisesti kolttunsa päälle, tarvitaan paljon erilaisia taitoja.

”Pukeminen on monimutkainen tapahtuma. Siihen tarvitaan jo fyysisten valmiuksien puolesta niin karkeamotorisia kuin myös hienomotorisia taitoja. Lapsen pitää esimerkiksi pysyä tasapainossa samalla kuin liikuttaa käsiään vaikkapa paidan pukemiseksi. Hienomotoriikkaa tarvitaan esimerkiksi nappien ja vetoketjujen kanssa”, psykologi Jaana Viljaranta kertoo.

Myös kehonhahmotuskyky on tärkeää pukemisen kannalta.

”Jotta pukemiseen tarvittavia liikkeitä pystyy hallitsemaan, pitää olla ymmärrys siitä, minkälainen oma keho on ja miten eri kehonosat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Toisaalta lapsen tulee myös hahmottaa eri vaatekappaleiden muotoja, osia ja käyttötarkoitus”, Viljaranta kertoo.

Koska sitten lapsi oppii pukemaan itse vaatteensa päälle?

Lapset kehittyvät yksilöllisesti, eikä pukemiseen oppimiseen liittyvästä nopeudesta kannata olla huolissaan.

”Keskimäärin 2—3 vuotias alkaa pikku hiljaa pukea itse. Tyypillisesti noin 3—4 vuotias hallitsee itsenäiseen pukemiseen tarvittavat karkeat motoriset liikkeet ja tarvitsee apua lähinnä pukeutumisen yksityiskohtien kuten nappien kanssa. Toki jos lapsi on erityisen kiinnostunut pukemisesta ja leikkii esimerkiksi äidin vaatteilla, jopa 1,5-vuotias voi jossain määrin osata pukea itse”, Viljaranta huomauttaa.

Kyselyn mukaan lapset oppivat hyvin eri ikäisinä pukemaan

Näin lukijamme vastasivat kysymykseen, minkä ikäisenä lapsi puki itsenäisesti osan vaatteista. Kyselyyn vastasi yhteensä 103 vanhempaa.

Lapset innostuivat pukemaan osan vaatteistaan päälleen keskimäärin 1–3-vuotiaana. Täysin itsenäinen pukeminen tapahtui hieman myöhemmin. Kyselyn mukaan lapset oppivat keskimäärin 2–5-vuotiaana pukemaan kaikki vaatteet itse päälleen. Mukana oli tosin myös lapsia, jotka innostuivat pukemaan hieman aikaisemmin tai myöhemmin. Tyttöjen ja poikien oppimistahdissa on havaittavissa myös merkittäviä eroja.

Muutamat vaatteet tuottivat enemmän hankaluuksia kuin toiset vaatteet. Suurimmat hankaluuden ilmenivät kuravaatteiden ja käsineiden kohdalla. Käsineet ovatkin motorisesti erittäin haastava vaatekappale, sillä vaate pitää saada käteen ainoastaan yhtä kättä käyttäen.

Kurahousujen pukemishankaluuden voivat neppareiden lisäksi johtua psykologisista seikoista: kukapa haluaisi enää ulkohaalarin päälle hiostavaa ja kiristävää lisävaatekertaa?

Tytöt oppivat kyselyn mukaan poikia nopeammin pukemaan

Tytöt oppivat pukemaan keskimäärin aikaisemmin kuin pojat. Kyselyssä ilmennyttä seikkaa voidaan selittää monesta näkökulmasta.

On esimerkiksi mahdollista, että tyttöjen kasvatus ja leikit sisältävät enemmän seikkoja, jotka tukevat pukemaan oppimista. Tytöt saavat esimerkiksi poikia useammin nukkeja leluiksi jo taaperoiässä. Nuken pukeminen opettaa pukemiseen tarvittavia hienomotorisia taitoja. Leikki valaa myös luottamusta siihen, että lapsi osaa pukea myös omat vaatteensa itsenäisesti.

Toisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tyttöjen hienomotorinen kehitys olisi keskimäärin poikia nopeampaa.

”On mahdollista, että tyttöjen hienomotoriset taidot kehittyvät hieman poikia aikaisemmin, mikä voi näkyä tyttöjen sujuvampana pukeutumisena. Yksilölliset erot ovat kuitenkin varmasti suuremmat kuin sukupuolten väliset erot”, Viljaranta kertoo.

Lue myös: Koska antaa periksi lapselle? Näin kohtaat uhmaikäisen!

Mitä jos lapsi ei pue?

Itsenäinen pukeminen vaatii lapselta taitojen lisäksi halua ja motivaatiota pukea. Monilla pienillä lapsilla juuri pukemisinto on kiven alla.

”Jotta lapsi pukisi itse vaatteensa päälle, siihen vaaditaan varsin monenlaisia toiminnanohjaukseen liittyviä taitoa: lapsen pitää ensinnäkin päättää pukeutua ja sen lisäksi osata suunnitella, miten se tapahtuu. Onnistumisen kannalta on luonnollisesti tärkeää, että lapsi pystyy myös keskittymään pukemiseen, niin ettei muut kiinnostavat asiat sulje pukemista pois mielestä”, Viljaranta pohdiskelee.

Ei kannata huolestua, jos lapsi ei suostu pukemaan laisinkaan. Asiaa kannattaa pohtia ensin motivaationäkökulmasta.

”Jos lapsen pukeutuminen ei suju, on tärkeää miettiä onko todella kyseessä taitojen puute vai onko kyse siitä, ettei lapsi jostain syystä halua pukeutua itse. Lapsi saattaa olla tottunut siihen, että aikuinen pukee hänet, eikä hän halua muuttaa rutiinia. Voi myös olla, että lapsesta tuntuu, ettei hoputuksen alla oikein osaa pukea riittävän hyvin ja nopeasti”, Viljaranta kertoo.

Jos pukeminen on kiinni taidoista, niitä voidaan aina harjoitella yhdessä. Kiireetön ja iloinen pukemishetki auttanee pukemisen opettelussa eteenpäin oli sitten syy pukemattomuudelle mikä tahansa.

Lue myös: Mitä jos vauvatarvikkeita ei omistaisi itse?

Mitä mieltä olet artikkelista?