Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.

Viimeksi päivitetty 28.11.2011

Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy.

Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana.  Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat:

  • Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)
  • Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)
  • Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana)
  • Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana)
  • Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)


Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa välityksellä ja jäsentää aistihavaintojaan. Kausi alkaa heti syntymästä: vauvan aistit herkistyvät tuntemaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja maistamaan kaikkea mahdollista.

Kielellisen kehityksen herkkyyskaudella lapsi omaksuu oman äidinkielensä, puhutun kielen. Lisäksi lapsi on hyvin kiinnostunut myös kirjoitetusta kielestä: sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Kielen omaksuminen alkaa pian syntymän jälkeen ja herkkyyskausi kestää noin kuusivuotiaaksi saakka. Lue myös: Jokelluksesta puheeksi

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Lue myös: Kävelemään oppiminen

Järjestyksen herkkyyskausi on noin yksivuotiaasta kolmen vuoden ikään. Tällä kaudella lapsi kokee tärkeänä järjestyksen ympäristössä ja päivärutiineissa. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksi ruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa ovat hänelle tärkeitä. Lapsi myös  haluaa esineiden olevan oikeissa paikoissaan. Järjestäminen ohjaa lapsen sisäisen järjestyksen ja persoonallisuuden kehitystä. Lue myös: Temperamentti, millainen minun lapseni on?

Sosiaalisten taitojen herkkyyskaudella lapsi on kiinnostunut kodin, päivähoitopaikan ja oman yhteisön tavoista. Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään. Lue myös: Oppiminen kodin ulkopuolella

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliTytöt poikia parempia?
Seuraava artikkeliJoululahjat kirpputorilta?
JAA