Vauva oppii liikkumaan eteenpäin yleensä 5–9 kuukauden ikäisenä. Konttaamisen edellytyksenä on tasapainon kehittyminen sekä riittävä kehonhallinta. Paras paikka harjoitella liikkumista on lattia.

Julkaistu 7.5.2016

Vauvat ovat uteliaita ja haluavat tutkia maailmaa. Pienelle lapselle on jännittävää huomata, että hän voi liikkua paikasta toiseen aivan itse. Lapsi voikin olla hyvin turhautunut, jos liikkuminen ei vielä yrityksistä huolimatta onnistu.

Jotta liikkeelle lähteminen lopulta onnistuisi, on vauvan harjoiteltava liikkeitä ja vahvistettava lihaksiaan. Parhaiten tämä onnistuu lattialla, jossa optimaalisin asento harjoituksiin on päinmakuu. Vatsallaan makoilu kehittää lapsen olka- ja kyynärpäitä, joita tarvitaan lattialla liikkumisessa. Vauvan onkin hyvä saada olla lattialla päinmakuulla useita kertoja päivässä – vaikka lyhyestikin, mikäli lapsi ei pitkään tässä asennossa viihdy.

Vatsallaan makoilua seuraava askel on, että lapsi oppii suoristamaan käsivartensa ja nostamaan rintansa irti lattiasta.

Liikkuminen alkaa kääntymisestä

Vauvan liikkuminen alkaa tavallisesti kääntymisellä selinmakuulta päinmakuulle, mikä tapahtuu usein 3-4 kuukauden iässä. Toinen varhainen liikkumatapa on niin sanottu kellonviisari eli lattialla makoilevan vauvan pyörähtäminen oman akselinsa ympäri.

”Tätä seuraa yleensä peruutusvaihe, joka on seurausta vauvan voimakkaasta ojentautumisesta ja tukeutumisesta käsiinsä. Se voi olla turhauttavaa vauvalle, kun lelut jäävät kauas”, sanoo vauvaikäisiin erikoistunut fysioterapeutti Tuija Karhula Auron Itäkeskuksesta.

Konttaaminen kysyy tasapainoa

Varsinainen eteenpäin liikkuminen alkaa yleensä vauvan ollessa 5-9 kuukauden ikäinen. Liikkumistyylejä on monenlaisia: kierimistä, ryömimistä ja peppuliukua. Viimeisin ei ole  Karhulan mukaan kaikkein suositeltavin liikkumisen muoto, sillä se saattaa aiheuttaa toispuoleisuutta jalan ja käden asennoissa. Usein peppuliuku on kuitenkin ohimenevä liikkumismuoto, ja sitä harrastanut lapsi kehittyy normaalisti. Vaikka konttaamista edeltää yleensä jokin muu liikkumistapa, jotkut vauvat lähtevät suoraan konttaamaan.

”Lapsi hoksaa asennon usein omassa sängyssään ja heijaa itseään aluksi konttausasennossa edestakaisin. Kyky siirtää kehon paino polvelta ja kädeltä toiselle vaatii tasapainoa ja vartalon hallintaa. Tällainen vastavuoroinen liike on tärkeää lapsen kehitykselle ja kehittää muun muassa lapsen silmä-käsi -koordinaatiota”, kertoo Karhula.

On kuitenkin lapsia, jotka jättävät konttaamisen kokonaan väliin ja nousevat ryömimisvaiheen jälkeen suoraan seisomaan. Tästä ei ole haittaa lapsen kehitykselle.

Liikkumaan oppiminen on yksilöllistä

Vaikka suurin osa vauvoista lähtee liikkeelle tietyssä iässä, vanhempien ei kannata tuijottaa liikaa ikäkuukausiin ja siihen, mitä vauvan tulisi missäkin vaiheessa osata.

”Muista, että sinun lapsesi kehitys on yksilöllistä. Nauti lapsen joka hetkestä – älä mieti koko ajan, mitä tämän seuraavaksi pitäisi oppia. Jos huoli lapsen kehityksestä kuitenkin herää, ota varhaisessa vaiheessa yhteys neuvolaan, lastenlääkäriin tai -fysioterapeuttiin”, kannustaa Karhula.

Erilaisia tapoja liikkua

  • Kieriminen. Jotta lapsi pystyy kierimään, hänellä pitää olla riittävän vahvat olkapäät sekä vahvat vatsa- ja selkälihakset. Lisäksi lapsen pitää osata koukistaa ylempää lonkkaa ja suoristaa alempaa jalkaansa.
  • Ryömiminen. Ryömintäliike perustuu vuorotahtiseen liikeketjuun: lapsi liikuttaa samanaikaisesti oikeaa kättä ja vasenta jalkaa ja seuraavaksi vasempaa kättä ja oikeaa jalkaa. Vartalo pysyy koko ajan kiinni maassa.
  • Peruuttaminen. Monet lapset liikkuvat ensin peruuttamalla ennen kuin oppivat vuorotahtisen tekniikan. Peruuttaessaan lapsi työntää yhtä aikaa molemmilla käsillään ja kääntyilee puolelta toiselle lonkkaniveliään taivuttaen.
  • Käsillä vetäminen. Jotkut vauvat vetävät itseään eteenpäin molemmilla käsillä samanaikaisesti. Myös tämä liikkumistapa voi edeltää vuorotahtista tekniikkaa.
  • Peppuliuku. Jotkut lapset hivuttavat itseään lattian halki pyllyllään liukuen. Lapsi istuu tällöin lattialla ja vetää itseään eteenpäin käsillä, jaloilla tai molemmilla.
Lapsen liikkumisen kehitys

Kun lapsi käy läpi kaikki tärkeät kehitysvaiheet, hän kehittää samalla symmetriaa, painon kannattamista nivelillä, tasapainoa, kiertoliikettä ja painopisteen hallintaa.

Symmetria: Kehon eri puolien tasainen kehitys. Koko keho jakautuu kahtia aina aivoista jalkoihin asti. Lapsen on osattava koordinoida molempia puolia. Kehitys alkaa varhain, kun lapsi opettelee pitämään päätään keskiasennossa ja aktivoi samalla molemmat olkanivelensä.

Painon kannatus: Kun nivelet ja lihakset kannattelevat koko kehon painoa tai osaa siitä, nivelten, lihasten ja hermoston kehitys aktivoituu.

Tasapaino: Tietyssä asennossa pysyminen ja asennon muuttaminen ilman hallinnan menettämistä vaatii tasapainoa.

Kiertoliike: Tapahtuu kaikissa nivelissä ja kehonosissa. Kiertoliikettä tapahtuu aina, kun käännetään päätä, lonkkaa tai olkapäätä. Kiertymistä tapahtuu myös koko selkärangan matkalla pienissä nivelissä. Motorisen kehityksen kannalta on hyvä kehittää kaikkien nivelten ja lihasten toimintaa.

Painopisteen hallinta: Kyky hallita ja muuttaa kehon painopistettä hermoston avulla. Yksi esimerkki tästä on, kun lapsi nostaa päätään ensimmäistä kertaa, puhumattakaan siitä, kun lapsi nousee seisomaan.

Lähde: A. Steine: ”Jeg er meg, du er deg”

 

Mitä mieltä olet artikkelista?