Pieni vauva viestii aluksi hienovaraisin elein, joiden tulkinta voi olla tuoreille vanhemmille haastavaa. Ei ole katastrofi, jos vauvan viestejä ei osaa joka hetki tulkita täysin oikein, mutta niiden ymmärtäminen voi helpottaa esimerkiksi syömistilanteita.

Jo vastasyntynyt vauva on viestijänä varsin taitava. Elein ja äännähdyksin tapahtuva viestintä on kuitenkin niin alkukantaista, että tuoreet vanhemmat saattavat olla hämillään niiden edessä – etenkin, jos kyseessä on esikoislapsi. Esimerkiksi vauvan nälkäviestit ovat aluksi pieniä ja hienovaraisia.

”Pieni vauva kertoo nälästään hamuilemalla: hän aukoo suutaan, kääntelee päätään, lipoo kielellä huuliaan ja vie nyrkkiä suuhunsa. Vauva voi myös nokkia suullaan kuin etsien”, kuvailee vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem Imetyksen tuki ry:stä.

Älä odota itkuun asti

Jos hienovaraisiin viesteihin heräilevästä nälästä ei vastata, ne voimistuvat ja niiden tahti kiihtyy. Lopulta vauva puhkeaa itkuun. Itkuun asti ei kannata odottaa, vaan vauva olisi hyvä syöttää jo ensimmäisistä nälkäviesteistä – jos ne vain tunnistaa.

”Itkevä vauva on liian kiihtynyt ja jännittynyt syömään. Hän tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen, syliä ja rauhallista puhetta”, Groundstroem sanoo.

Ihokontakti auttaa huomaamaan vauvan viestit

Tuore vanhempi huomaa pienen vauvan hennot viestit helpoiten, kun pitää tätä lähellään. Ihokontakti onkin Groundstroemin mukaan mainio keino tutustua vauvaan ensipäivien ja -viikkojen aikana.

”Ihokontakti rentouttaa sekä lasta että vanhempaa ja vapauttaa mielihyvähormoni oksitosiinia. Tällaisessa mielentilassa vanhempi on usein vastaanottavaisempi huomaamaan vauvan viestit ja tarpeet.”

Toinen tai kolmas keino voi toimia

Vauva ei kuitenkaan mene rikki, vaikka vanhempi ei osaisi tulkita hänen viestejään joka hetki täydellisesti. Tärkeintä on, että vanhempi pitää mielensä avoimena ja yrittää ymmärtää vauvaa ja vastata tämän tarpeisiin.

”Aina ensimmäinen kokeiltu keino ei rauhoita itkevää vauvaa tai ratkaise imetyksen pulmia, mutta toinen tai kolmas voi jo toimia. Samalla oppii koko ajan tuntemaan omaa vauvaansa paremmin.”

Persoonallisuus näkyy vauvan viestinnässä

Jo pienellä vauvalla on oma yksilöllinen persoonallisuutensa. Se näkyy myös vauvan tavassa ja rytmissä viestiä. Rauhallinen vauva saattaa käyttää hienovaraista viestintää pitkäänkin, kun taas temperamenttisempi vauva siirtyy nopeasti hennosta viestinnästä voimakkaampiin keinoihin, kuten itkuun.

”Kipakampien vauvojen vanhemmat saattavat joutua lujemmille vauvan viestien tarkkailussa ja niihin vastaamisessa. Toisaalta he saattavat kuvata elämän isomman vauvan tai taaperon kanssa helpoksi, kun takataskussa on jo monia oivalluksia siitä, mikä toimintatapa oman lapsen kanssa on hyvä”, Groundstroem tuumaa.

Vauva voi viestiä myös vetäytymällä

Vauva voi viestiä nälästään ja muista tarpeistaan myös vetäytymistä osoittavilla eleillä. Tällaisiin kuuluu muun muassa pään pois kääntäminen.

”Tällaiset viestit voivat tuntua vanhemmista pahalta esimerkiksi imetystilanteessa. Vauvan viesti voi tuntua jopa arvostelulta vanhempaa kohtaan. Vauva ei kuitenkaan arvostele vanhempaa vaan tarkoittaa, että haluaisi tehdä jotain toisin”, Groundstroem kertoo.

Kiinnostuksestaan vauva puolestaan viestii hamuilemalla, hymyilemällä, hyväntuulisella ääntelyllä ja kulmien kohottelulla. Näistä viesteistä vanhempi tietää, että vauva on valmis vuorovaikutukseen tai toimintaan.

Stressiä ja epävarmuutta tulkintavaikeuksista

Vaikeudet vauvan viestien tulkinnassa voivat saada vanhemmille epävarman olon ja aiheuttaa myös stressiä. Erityisen haastava on Groundstroemin mukaan tilanne, jossa itkuista vauvaa on vaikea rauhoittaa. Mitä paremmin vanhempi voi itse ja mitä rauhallisempana hän pysyy, sitä helpompaa on selvitä haastavistakin tilanteista, Groundstroem muistuttaa.

”Se ei toki aina ole helppoa. Olisikin tärkeää, että jokaisen tuoreen vanhemman lähipiiri antaisi hänelle tukea ja rohkaisua. Runsaan itkun syytä olisi aina hyvä selvitellä esimerkiksi neuvolassa.”

Viestien tarkkailusta helpotusta syömispulmiin

Vauvan viestien tarkkaileminen ja niiden tulkitseminen on tärkeää myös syömistilanteissa. Jotkut syömispulmat, kuten rintaraivarit tai -lakot voivat ratketa pohtimalla vauvan ikävaihetta ja viestintää.

”Noin kolmikuinen vauva saattaa alkaa harventaa syömisvälejään ja kertoo liian tiuhasta syöttövälistä itkemällä. Levoton ja itkuinen käytös syömistilanteessa voi johtua myös siitä, että aistien kehittyessä vauva saattaa tarvita aiempaa enemmän rauhaa syömiseen”, Grounstroem kertoo.

Viestien tarkkailua ei ole syytä unohtaa pulloruokinnassakaan. Vauvantahtinen pulloruokinta mahdollistaa vauvan stressiviestien havainnoinnin ja maidon annostelun rytmittämisen niin, että vauvalla on mukava olla.

”Jos vauva alkaa kurtistaa kulmiaan, harottaa sormiaan tai varpaitaan tai kääntää päätään pois syötön aikana, hän on stressaantunut ja kaipaa taukoa”, Groundstroem vinkkaa.

Ajan myötä viestien tulkitseminen helpottuu

Vauvan viestien tarkkailu ja niiden ymmärtäminen, varhainen vuorovaikutus ja tarpeisiin vastaaminen luovat pohjaa vauvan kehitykselle ja perusturvallisuuden kokemukselle.

”Ajan myötä vauvalle läheiset aikuiset tulevat usein hyvin taitaviksi huomaamaan vauvan viestejä ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa”, Groundstroem sanoo.

Vauvan viesti ja sen merkitys

  • Suun aukominen, pään kääntely, huulien lipominen kielellä, nyrkin suuhun vieminen ja ”nokkiminen” = Vauvalle alkaa tulla nälkä.
  • Hamuilu, hymyily hyväntuulinen ääntely ja kulmien kohottelu = Vauva on kiinnostunut ja valmis vuorovaikutukseen.
  • Pään pois kääntäminen esimerkiksi imetystilanteessa = Vauva haluaisi tehdä jotain toisin. Ehkä hän on jo kylläinen tai haluaisi ruokailla eri asennossa?
  • Kulmien kurtistelu, sormien tai varpaiden harottaminen ruokailun aikana = Vauva on stressaantunut ja kaipaa taukoa.
  • Levoton ja itkuinen käytös syömistilanteessa = Vauva saattaa kaivata rauhallisempaa ympäristöä ruokailulleen.
Mitä mieltä olet artikkelista?