Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Nyyssölä kertoo Taloussanomien haastattelussa, ettei työhaastattelussa ole kiellettyjä kysymyksiä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää kuitenkin yksityiselämään ja perhesuunnitteluun liittyviä kysymyksiä lain vastaisina ja rangaistavina.

Viimeksi päivitetty 10.12.2012

”Nyyssölä arvioi pintapuolisesti henkilötietolakia, eikä kiinnitä huomioita lain yleisiin velvoitteisiin. Laki edellyttää, että haastattelu on huolellisesti suunniteltu ja siinä kysytään vain tarkoitussidonnaisia tietoja”, Koskinen sanoo.

Nyyssölän mukaan työnhakijalta voidaan kysyä mitä tahansa, kunhan tietoja ei tallenneta mihinkään. Lain kirjaimen mukaan henkilötietolain piirissä ollaan vasta silloin, kun tiedoista muodostetaan henkilötietorekisteri. Nyyssölä olettaakin, että rekisteri jää syntymättä, kun vastausta ei kirjata mihinkään.

”Lakia ei voida kiertää kuten Nyyssölä esittää. Henkilötietolaki edellyttää jokaisen haastattelijan toimivan huolellisesti ja tarkoitussidonnaisesti. Työhaastatteluissa säännönmukaisesti esitetyistä kysymyksistä huolellinen haastattelija tekisi rekisterin”, Koskinen esittää.

Koskisen mukaan henkilötietolain asettamat yleiset velvoitteet astuvat vääjäämättä voimaan haastattelutilanteessa. Lain kiertäminen on hänen mukaansa rikos, mistä voidaan rangaista.

Lue myös: Tietääkö kauppa raskaudestasi? 

Raskaus ei saisi vaikuttaa kielteisesti valintaan 

Raskaus liittyy yksityiselämään. Ei ole lain kirjaimen mukaista, jos työhakija sivuutetaan raskauden johdosta.

Koskisen mukaan työpaikkahaastattelussa ei pitäisi kysyä raskaudesta edes silloin kun työ voi olla vaarallista kehittyvälle sikiölle. Tällaista työtä voisi olla esimerkiksi kemikaalien kanssa työskenteleminen.

”Raskaus tulee tällaisissa tilanteissa selvittää sen jälkeen, kun henkilö on otettu töihin. Pitää muistaa, että raskaus on lyhytaikainen tapahtuma ja sen aiheuttamat haitat voidaan hoitaa muilla työjärjestelyillä. Työntekijä voi esimerkiksi väliaikaisesti tehdä muita töitä ja palata myöhemmin niihin tehtäviin, jotka raskaus estää”, Koskinen sanoo.

Lue myös: Nainen: elätä perheesi! 

Myös lapsettomuus voi olla esteenä työn saannille

Siinä missä yleensä puhutaan naisten huonommasta asemasta työmarkkinoilla äitiyslomien takia, myös lapsettomuus saattaa vaikuttaa negatiivisesti työllistymiseen. Lapsille tai vanhemmille suunnattujen tuotteiden tai palveluiden tuottajat arvostavat usein työntekijöiden perheellisyyttä.

”Jos lapsettomuus olisi merkittävä valitsematta jättämisen peruste, asiasta voisi valittaa syrjintäperusteella. Luulisin, että oikeusriidassa voitaisiin hyväksyä, että vain pieni osa valintakriteeristöä olisi perheellisyys”, Koskinen huomauttaa.

Lue myös: Korvausvaade äidille ruman lapsen synnyttämisestä 

Pitäisikö valehdella?

Vaikka Koskisen mukaan työhaastattelussa voidaan käsitellä ihmisen yksityistä elämänaluetta vain poikkeuksellisesti, useilta naisilta on kysytty työhaastattelussa suoraan tai epäsuoraan nimenomaan perhesuunnittelusta. Työnhakijan mahdollisuudet haastaa työnantajan menettelytapa ovat melko laihat.

Taloussanomien haastattelema SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vihjaa, että valehteleminen on lain näkökulmasta hyväksyttävää, jos työhaastattelukysymykset kääntyvät kielletylle alueelle.

Koskisen mukaan laki ei kuitenkaan ole kirjoitettu puoltamaan valehtelemista.

”Ei ole koskaan hyvä tilanne, että joutuu valehtelemaan laittomaan kysymykseen. Jos haastattelussa on ongelma kysymysten laillisuuden kanssa, asiasta pitäisi voida kysyä ja keskustella ja edetä sen jälkeen asiallisesti”, Koskinen sanoo.

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliJoko se saa hampaita?
Seuraava artikkeliIhan pakko ponnistaa!
JAA