Ovulaatiotesti, jonka voi tehdä helposti lähes missä vain – syömällä palan purukumia. Purukumin väri kertoo, ovatko hedelmälliset päivät käsillä.

Viimeksi päivitetty 27.5.2020

Voisiko ovulaatiotesti olla päällepissattavan tikun sijasta jotain aivan muuta – purukumi, jonka värin perusteella nainen voi arvioida hedelmälliset päivänsä kuukautiskierron aikana? Kööpenhaminan yliopistossa 13 hengen opiskelijaryhmä on kehittämässä juuri sellaista.


 


”Teknologian ytimessä on hiivapohjainen biosensori, joka purukumiin sijoitettuna mittaa estrogeenia, luteiinia ja progesteronia pureskelijan syljestä. Purukumi vaihtaa väriä sen perusteella, mikä vaihe kierrosta on meneillään ja sitä tarkkailemalla nainen voi arvioida hedelmällisyyttään”, kertoo Jonas Hansen, yksi opiskelijaryhmän jäsenistä.

Tavoitteena on purukumin lisäksi kehittää myös applikaatio, joka tunnistaa purukumin värin ja antaa tarkan vastauksen kierron vaiheesta.

Helpompaa ja tarkempaa kuin virtsatestin tekeminen

Tavoitteena on luoda helpompi, halvempi ja tarkempi vaihtoehto nykyisille ovulaatiotesteille, jotka tehdään joko virtsatestistä tai verikokeesta.

”On huomattavasti helpompaa pureskella purkkaa kuin pissata tikkuun. Purkkatestin voit tehdä missä tahansa. Meidän mittaustuloksemme on myös tarkempi: purukumipohjaisella testillä mitataan kolmea hormonia, siinä missä nykyiset virtsatestit mittaavat yleensä vain yhtä hormonia”, Hansen sanoo.

Tutkimusryhmä suunnittelee tekevänsä purukumin biohajoavista materiaaleista, jotta turhalta jätteeltä vältytään. Tavoitteena on tarjota purukumista useita eri makuversioita ja saada se lopulta käsikauppalääkkeeksi ja supermarketteihin.

Ei vielä markkinoilla

Prototyyppi ovulaatiopurukumista on jo valmis, mutta työtä on vielä tehtävänä ennen kuin sitä voidaan lähteä tuottamaan.

”Suurin haasteemme on optimoida kaikki purukumin raaka-aineet, niin että ne toimivat yhdessä saumattomasti. Purukumia pitäisi olla mahdollista pureskella kunnolla ja sen pitää silti toimia varmasti oikein, kerta toisensa jälkeen”, sanoo Ojas Tulsyan.

Lähde: Kööpenhaminan yliopisto

Mitä mieltä olet artikkelista?