Useimmat synnyttäjät haluavat välttyä välilihan leikkaukselta. Episiotomialeikkausten määrä onkin viime vuosikymmenen aikana laskenut radikaalisti. Nykyään niitä tehdään vain tarpeen mukaan. Mutta mitä välilihan leikkauksessa todella tapahtuu?

Viimeksi päivitetty 23.6.2013

Mikä välilihan leikkaus on, ja miksi se tehdään?



Välilihaksi sanotaan emättimen ja peräaukon välissä olevaa ihokudosta. Synnytyksessä väliliha venyy vähitellen, jotta vauvan pää mahtuu syntymään. Aina väliliha ei kuitenkaan veny tarpeeksi. Silloin välilihan leikkaus  tulee kyseeseen. Episiotomia eli välilihan leikkaus on kirurginen toimenpide, jossa emätintä laajennetaan synnytyksen helpottamiseksi.

Väliliha saatetaan leikata, jos väliliha ei jousta riittävästi tai kudoksen arvellaan repeävän pahasti. Välilihan leikkauksen tarkoituksena onkin monesti vauvan syntymän avittamisen lisäksi estää laajempien repeämien syntyminen.

Lue myös: Kun lapsi täytyy avustaa ulos

Syitä episiotomiaan voivat olla esimerkiksi sikiön vaarantunut vointi, jolloin synnytystä on joudutettava. Myös sikiön suuri koko, tarjontavirhe ja imukupilla tai pihdeillä avustettu synnytys voivat olla syynä välilihan leikkaukseen. Lisäksi synnyttäjän aikaisempi vakava repeämä voi johtaa välilihan leikkaamiseen, sillä vakavaan repeämään liittyvän arpikudoksen takia välilihan kudos ei välttämättä veny samalla tavalla kuin terve väliliha.

Tee testi: Pelottaako synnytys? Testaa pelkojesi laatu synnytyspelkotestillä!

Faktoja välilihan leikkauksesta

– Välilihan leikkaus tehdään saksilla paikallispuudutuksessa.
– Leikkaushaava paranee muutamassa viikossa.
– Vuonna 2011 välilihanleikkaus tehtiin 22 prosentille synnyttäneistä.
– Eniten välilihan leikkauksia tehtiin Satakunnan keskussairaalassa (31,9%) ja vähiten Turun yliopistollisessa sairaalassa (8,9%).
– Useimmin välilihan leikkaus tehdään ensisynnyttäjille.


Kuinka leikkaus käytännössä tehdään?

Etu- ja keskisormet viedään emättimeen, ja sormien välistä leikataan muutaman sentin viilto. Leikkaustapoja on erilaisia: leikkaussuunta voi olla joko suoraan alaspäin peräaukkoa kohti, tai viistosti pakaran suuntaan.

Suomessa tavallisimmin käytetyssä menetelmässä leikataan välilihan keskiviivan oikealta puolelta viistosti parin sentin haava, jotta riski peräaukon sulkijalihaksen repeytymiseenolisi mahdollisimman pieni.

Sattuuko episiotomia, ja mitä leikkauksen jälkeen?

Välilihan leikkaus tehdään ponnistusvaiheessa paikallispuudutuksessa. Puudutuksen ansiosta itse toimenpide ei satu, eikä synnyttäjä useimmiten edes huomaa tapahtumaa synnytyksen tiimellyksessä.

Lue myös: Kivun lievitys synnytyksen aikana

Välilihan leikkauksesta tulee aina vähintään 2. asteen repeämä. Tavallisesti kätilö ompelee välilihan, kun jälkeiset ovat syntyneet. Ensin suljetaan emättimen limakalvo, sitten välilihan lihaskerros. Lopuksi suljetaan iho. Hyvässä puudutuksessa ompelukaan ei satu.

Episiotomian jälkeen voi esiintyä välilihan arkuutta, kipua ja yhdyntäkipua. Hoitona on suihkuttelu vessakäynnin yhteydessä. Tavallisesti episiotomiahaava paranee muutamassa viikossa.

Välilihan leikkausten määrä on laskussa

Vielä vuosikymmen sitten välilihan leikkaus oli rutiinitoimenpide. Nykyisin Suomen Kätilöliiton suosituksen mukaan episiotomian leikkaamista tulisi ensisijaisesti välttää, ja episiotomia tulisi leikata vain valikoivasti.

Suomessa välilihan leikkausten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 1992 välilihan leikkaus tehtiin vielä yli 55 prosentille synnyttäneistä, kun vuonna 2011 episiotomia tehtiin vain 22 prosentille synnyttäjistä. Leikkausten määrä vaihtelee synnytyssairaalaaloittain, mikä johtunee erilaisista synnytyskäytänteistä.

Lue myös: Lapsivuodeaika kannattaa ottaa rauhallisesti

Kuinka välttyä välilihan leikkaukselta?

Synnytyksen aikana kätilö sekä synnyttäjä itse voivat jossain määrin vaikuttaa siihen, tarvitseeko välilihan leikkausta tehdä.

Välilihan repeämiltä ja episiotomialta voidaan välttyä, kun pää syntyy hitaasti. Kätilö voi synnytyksen aikana muun muassa tukea välilihaa erilaisilla keinoilla. Synnyttäjä itse voi omien tuntemusten ja kätilön ohjauksen avulla kontrolloida, millä nopeudella vauva syntyy. Tämä ehkäisee välilihan repeämistä ja välilihan leikkauksen tarvetta.

Monissa tieteellisissä julkaisuissa on lisäksi todettu, että kylki- ja pystyasento ponnistusvaiheessa saattavat vähentää episiotomioita ja repeämisriskiä, kun taas makaavassa asennossa leikkauksen tarve on suurempi.

Myös välilihan hieronta saattaa vähentää episiotomian tarpeen todennäköisyyttä. Joissakin neuvoloissa odottajia kehoitetaan hieromaan välilihaa liukasteilla tai öljyillä raskauden loppuvaiheessa säännöllisesti. Hieronta olisi hyvä aloittaa noin 4-6 viikkoa ennen synnytystä.

Lue myös: Miten valmistautua synnytykseen?

”Väliliha leikattiin virhetarjonnan takia”

Vau.fi:n foorumilla nimimerkki TMJ kertoo oman kokemuksensa episiotomiasta, tuttavallisemmin ’epparista’.

Esikoinen oli syntymässä avotarjonnassa, eli kasvot kattoa kohti, kun normaalisti vauva siis syntyy kasvot lattiaa kohden”, TMJ selvittää.

”Tästä virheellisestä tarjonnasta johtuen vauva eteni synnytyskanavassa melko hitaasti, josta johtuen sydänäänet alkoivat laskea. Tämän vuoksi mulle tehtiin eppari, jotta vauva saatiin nopeasti syntymään imukupin avulla.”

Välilihan leikkaus ei TMJ:tä juuri hätkäyttänyt, mutta sen inhottavat seuraukset tulivat esiin vessakäynneillä.

”Vessassa käynti oli ehkä maailman inhointa kirvelyn vuoksi”, hän kertoo ja jatkaa, ”mutta kaikenkaikkiaan toi eppari oli kyllä pieni ’murhe’ kestettäväksi”, TMJ kiteyttää.

Keskustele aiheesta foorumilla: Välilihan leikkaus?

Lähteet:

Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund 2011: Synnyttäjän hoito ponnistusvaiheessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012: Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2010–2011

Mitä mieltä olet artikkelista?