adx.adform.net/adx/?mid=151190&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151187&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151206&mkw=KEYWORD

Lapsivuodeaika kannattaa ottaa rauhallisesti

Synnytyksen jälkeen äidin mieliala voi heitellä, mikä johtuu hormonaalisista muutoksista. (Kuva: iStock)

Synnytyksen jälkeen äidin mieliala voi heitellä, mikä johtuu hormonaalisista muutoksista. (Kuva: iStock) 

Synnytys ja sitä seuraavat viikot ja kuukaudet ovat mullistavia niin fyysisesti kuin henkisesti. Niin sanottu lapsivuodeaika jatkuu, kunnes raskauden ja synnytyksen aiheuttamat muutokset ovat palautuneet ennalleen, noin 6–12 viikkoa.

Synnytys aiheuttaa niin fyysisiä kuin henkisiä mullistuksia. Lapsivuodeajaksi sanotaan sitä ajanjaksoa, kun äiti vielä toipuu synnytyksen aiheuttamista muutoksista. Ennalleen palautumiseen menee noin 6—12 viikkoa.

Synnytys ja raskaus on venyttänyt niin kohtua, kohdunsuuta kuin emätintä. Istukan irtoamiskohta vaatii paranemista. Istukan irtoamisen johdosta veristä vuotoa voi jatkua 2 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Kohtu palautuu lapsivuodeaikana pienemmäksi. Jos imetät, palautuminen tapahtuu nopeammin. Imettäminen erittää oksitosiinihormonia, joka edistää kohdun palautumista alkuperäiseen kokoon. Kohtu palautuu tietysti myös äideillä, jotka eivät imetä.

Myös kohdunsuu ja emätin venyvät synnytyksessä. Emättiminen palautumista voi jouduttaa lantionpohjan lihasharjoituksilla. Lantionpohjan lihakset kannattelevat virtsarakkoa, emätintä, kohtua ja peräsuolta.

Venyneet ja heikentyneet lihakset välilihan alueella saattaa johtaa virtsankarkailuun. Karakilua esiintyy erityisesti yskimisen, liikunnan tai naurun yhteydessä. Lihasharjoitteet auttavat pääsemään vaivasta eroon.

Lisää lantionpohjan lihasjumpasta voi lukea täältä



  

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
adx.adform.net/adx/?mid=151192&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151198&mkw=KEYWORD

Kuukautiset alkavat muutaman kuukauden päästä – imetys vaikuttaa oleellisesti ajankohtaan 

Luonto pitää huolta siitä, ettei nainen tuli liian nopeasti uudestaan raskaaksi. Etenkin imettävillä äideillä kuukautisten uudelleen alkamiseen voi mennä useita kuukausia – jopa yli vuoden. 

Maidon herumiseen liittyvä imetyshormoni prolaktiini vaikuttaa ehkäisevästi kuukautiskiertoon. On mahdollista, että kuukautiskierto alkaa, vaikka äiti imettäisi. 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ehkäisykeinona imetys ei ole varma. Imetyksen ehkäisyprosenttiin vaikuttaa imetysväli. Täysimetys toimii melko hyvin ehkäisykeinona. Ehkäisyprosentiksi arvioidaan 98 prosenttia, jos kuukautiset eivät ole alkaneet ja jos äiti täysimettää lastaan.  

Jos vauva saa äidinmaidon lisäksi korviketta tai jos vauva on jo alkanut syödä kiinteitä, ehkäisyvaikutus laskee huomattavasti tai katoaa kokonaan. 

Ympärivuorokautinen tiheä imetys estää myös maidon pakkautumista ja rintojen kipeytymistä. 

Imettämättömän äidin ovulaatiot alkavat 6—14 viikon päästä synnytyksestä. Kuukautiset puolestaan alkavat 8–16 viikon kuluttua. Imettävällä äidillä kuukautiset pysyvät pois tyypillisesti täysimetyksen ajan. Kun vauva alkaa syödä muutakin kuin maitoa, kuukautiset alkavat palata. 

Lähde: Potilaan lääkärilehti

Keisarilekkauksesta toipuminen on hitaampaa 

Sektiosta toipuminen kestää pidempää kuin alatiesynnytyksestä toipuminen. Leikkaushaava on suuri. Haavaa hoidetaan suihkutuksien ja ilmakylpyjen avulla. Ammeeseen ei kannata mennä. Suihkua suositellaan jo heti sairaalassa. 

Keisarileikkaus altistaa niin äidin kuin lapsen useille ristitekijöille. Verenvuodot ovat huomattavasti yleisempiä sektion jälkeen kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Kohdunpoistamisen riski on myös korkeampi kuin alatiesynnytyksessä. Kohtutulehduksia esiintyy 15 kertaa useammin kuin alitiesynnytyksessä. 

Jälkitarkastuksen yhteydessä voi keskustella myös tunteistaan

Synnyttäneelle naiselle tehdään jälkitarkistus 5—12 viikon päästä synnytyksestä. Jälkitarkastukseen liittyy gynekologinen sisätutkimus, jossa arvioidaan kohdun koko sekä emättimen tila. Myös muita äidin terveyteen liittyviä tutkimuksia tehdään tarvittaessa. 

Jälkitarkistuksessa äiti pääsee myös keskustelemaan mieltä painavista seikoista. Onko imetys käynnistynyt halutulla tavalla? Onko perheen voimavarat ja jaksaminen hyvällä mallilla? Miten ehkäisy hoidetaan tästä eteenpäin? 

Halutessaan äiti pääsee myös purkamaan raskausaikaan ja synnytykseen liittyviä kokemuksia asiantuntijan kanssa. Raskauden jälkeistä masennusta on seulottu jälkitarkastuksen yhteydessä tällä lomakkeella. Vastauksissa kannattaa olla rehellinen, sillä raskauden jälkeiseen masennukseen on hyvä puuttua varhaisessa vaiheessa. 

Lähde: Hyvis.fi

Hormonitasot heilahtelevat – mieliala saattaa vaihdella 

Raskausaikana estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot ovat korkealla. Synnytyksen jälkeen nämä hormonitasot laskevat nopeasti. Hormonaaliset muutokset aiheuttavat usein mielialan vaihtelua. 

Tunnemyrskyihin auttaa seuraavat seikat: Tunteet kannattaa hyväksyä. Niitä vastaan ei kannata kamppailla, koska niille ei oikeastaan mahda mitään. Väsymys herkistää entisestään ikäville tunteille. Ota siis vastaan kaikki apu. Älä ujostele pyytää apua. Älä missään nimessä yritä tehdä kaikkea itse. Imettävä äiti on melkein jatkuvasti kiinni lapsessa, joten esimerkiksi ruoanlaitto on hyvä jättää isälle. 

Puolisoiden on hyvä puhua omista tunteistaan. Vauvan saaminen voi olla kova paikka myös tuoreelle isälle. Äidin on puolestaan hyvä kertoa isälle, mitä hän kaipaa lapsivuodeaikana. Onko se hellyyttä? Muita kiintymyksen osoituksia? Ehkäpä pienen hetken omaa aikaa? 

Synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee monella tavalla 

Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan masennustilaa, joka alkaa muutaman kuukauden päästä synnytyksestä. Masennuksen vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Rinnakkain voi ilmetä niin ahdistusoireita, traumaperäisiä oireita kuin erilaisia häiriöitä lapsen ja äidin suhteessa.  

Seuraavat oireet viittaavat synnytyksen jälkeiseen masennukseen: 

  • Väsymys ja uupumus, johon lepokaan ei auta
  • Ahdistus, pakkoajatukset, paniikkioireet
  • Epävarmuus omasta äitiydestä
  • Keskittymiskyvyn heikkeneminen
  • Toimintakyvyn aleneminen
  • Lapsi tuntuu vieraalta ja oudolta
  • Unihäiriöt
  • Ärtyneisyys
  • Elämänilon katoaminen
  • Ylihuolehtivuus lapsesta


Kannattaa puhua tunteista neuvolassa ja hakeutua lääkärin hoidettavaksi mahdollisimman pian. Voit myös tutustua Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n toimintaan.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi vaatii usein sairaalahoitoa  

Masennukseen voi erittäin harvinaisissa tapauksissa liittyä synnytyksen jälkeinen psykoosi eli lapsivuodepsykoosi. Koska synnytys ja äitiys ovat voimakkaita muutospisteitä naisen elämässä, aikaisemmat traumat saattavat laueta psykoosin muodossa lapsivuodeaikana. 

Psykoosin oireita ovat yletön väsymys, jatkuva nukkuminen, loputtomalta tuntuva itku, levottomuus ja jännittyneisyys, maaninen iloisuus, omituinen käyttäytyminen, vainoharhaisuus, aistiharhat ja itsen tai vauvan vahingoittamisajatukset. 

Jos yllämainittuja oireita esiintyy, kannattaa ottaa pikimmiten yhteyttä sairaalaan, neuvolaan tai psykiatriin. 



Päivitetty 23.11.2016
ILMOITUS
adx.adform.net/adx/?mid=151193&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151199&mkw=KEYWORD

Lähetä kommentti
 
 
 
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

Lue myös



Lue myös

Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.

 

Sivun alkuun