Vauvan uni on erilaista kuin aikuisen uni
Ensimmäisten elinkuukausien aikana ihmisen unesta ainakin puolet on niin sanottua vilkeunta (tunnetaan myös nimellä REM-uni). Tämän arvellaan johtuvan muun muassa siitä, että pienellä vauvalla on ympäristössään ja uusissa kokemuksissaan niin paljon sulateltavaa, että siihen tarvitaan REM-unta, jonka aikana ihmisen lihaksisto on lamaantunut, mutta aivojen erityisesti tunteisiin liittyvät osat ovat aktiivisessa tilassa.
Vauvan uni alkaa muistuttaa aikuisen unta noin puolen vuoden iässä, jolloin myös REM-unen osuus kaikesta unesta vähenee noin kolmannekseen.
Aktiivisten vilkeunijaksojen aikana vastasyntynyt saattaa liikehtiä, äännellä ja ilmehtiä niin paljon, että vanhemmat saattavat erehtyä luulemaan lapsen heränneen.
Unen puutteella kohtalokkaat seuraukset
Lievimmillään unen puute — oma tai lapsen — hankaloittaa lapsiperheen elämää: Vanhemmat ovat kärttyisiä, lapsi on itkuinen ja levoton. Päivät kuluvat kuin oudossa pumpulissa ja yöt huolestuttavat jo etukäteen.
Pahimmillaan unen puutteen pitkäaikaiset seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Mieliala laskee, älyllinen suorituskyky ja energia-aineenvaihdunta heikkenevät, elimistön tulehdusarvot nousevat, stressihormonin eritys lisääntyy ja kasvuhormonin tuotanto hiipuu.
Lue myös:
Levotonta menoa yöaikaan
Uni voi häiriintyä monesta syystä
Kaiken kaikkiaan ihmisen elimistö ei toimi kuten sen pitäisi toimia eikä ihminen siksi pysty valveilla ollessaan toimimaan, kuten hän normaalisti toimisi. Äkäinen ja väsynyt vanhempi voi olla lyhytpinnainen ja itkuinen, ja tällaisessa mielentilassa vuorovaikutus niin kumppanin kuin oman lapsen kanssa voi kärsiä huomattavasti.
Jos rotalta evätään uni muutamaksi viikoksi, se kuolee. Vaikka vastaavaa ei tietenkään ole testattu ihmisillä, unta vaille jätettyjen rottien kova kohtalo todistaa, kuinka valtavan tärkeä merkitys nukkumisella on.