Äidin hoiva varhaislapsuudessa muuttaa lapsen aivojen anatomiaa ja voi vaikuttaa koulumenestykseen. Lue, miten asiaa on selvitetty Washingtonin yliopiston tutkimuksessa.

Viimeksi päivitetty 27.3.2012

Kouluikäisillä lapsilla, joiden äiti on hoivannut heitä varhaislapsuudessa, on aivoissa suurempi hippokampus, kertoo yhdysvaltalaistutkimus. Aivojen ohimolohkojen sisällä sijaitseva hippokampus on tärkeä oppimisessa, muistamisessa ja stressin käsittelyssä.

Hoiva muuttaa aivoja

Washingtonin yliopiston kaksivaiheisessa tutkimuksessa tutkittiin lapsia ensin 3-6 vuoden iässä ja sen jälkeen 7-10-vuotiaina. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat tarkkailivat lapsen ja vanhemman, yleensä äidin, keskinäistä vuorovaikutusta ja arvioivat äidin hoivaavuutta tilanteissa, joissa äidin piti tukea lastaan. Tehtävillä pyrittiin simuloimaan arkipäiväistä vanhemmuutta.

Toisessa vaiheessa, lasten ollessa kouluikäisiä, heidän aivonsa kuvattiin. Tutkijat havaitsivat, että niillä lapsilla, joiden äiti oli ollut varhaislapsuudessa hoivaava, oli lähes 10 prosenttia suurempi hippokampus kuin niillä, joiden äiti ei ollut yhtä hoivaava.

”Löysimme erittäin vahvan yhteyden äidin hoivan ja hippokampuksen koon välillä”, kertoo tutkimuksen johtaja, lastenpsykiatrian professori Joan L. Luby.

Lue myös: Äiti lohduttaa isää enemmän

Myös isän hoiva kelpaa

Tutkijat pitävät tulosta merkittävänä, sillä hippokampus on tärkeä osa aivojen rakennetta.

Hippokampus auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin ja on myös keskeinen oppimisessa ja muistamisessa. Suurempi hippokampus saattaa siten parantaa myös lapsen koulumenestystä.

Vaikka 95 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmista oli biologisia äitejä, arvelevat tutkijat, että hoivan vaikutus aivoihin on todennäköisesti sama myös silloin, jos lapsen ensisijainen hoivaaja on äidin sijaan isä, isovanhempi tai adoptiovanhempi.

Lue myös:  Läsnä oleva isä vauhdittaa lapsen menestystä

Sama ilmiö eläimillä

Myös eläimiä tutkittaessa on saatu samankaltaisia tuloksia. Hoivaava emo vaikuttaa aivojen kehitykseen esimerkiksi rotilla.

”Rottatutkimuksissa on huomattu, että kun rottaemo nuolee poikasiaan, se saa aikaan muutoksia geeneissä ja reseptoreissa. Ja sen myötä hippokampuksen koko kasvaa rottien aivoissa”, Luby selostaa.

Ihmisillä hoivan merkitys on havaittu monissa tutkimuksissa, mutta aikaisemmin ei ole pystytty pitävästi todistamaan hoivaavan vanhemman yhteyttä aivomuutoksiin lapsilla.

"Jo vuosia tutkimuksissa on huomattu varhaisen hoivan suuri merkitys lapsille. Mutta valtaosa näistä tutkimuksista on tarkastellut psykososiaalisia tekijöitä tai koulumenestystä. Tämä tutkimus on tietääkseni ensimmäinen, joka todistaa nimenomaan anatomisia muutoksia aivoissa”, Luby sanoo.

Lue myös: Kuinka lähellä lasta?

Vanhemmille hoivaoppia?

Tutkijoiden mielestä yhteiskunnan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota vanhempien hoivan merkitykseen.

”Meidän pitäisi miettiä, mitä voimme yhteiskuntana tehdä edistääksemme näitä taitoja, koska selvästikin varhaislapsuudessa saadulla hoivalla on erittäin suuri vaikutus myöhempään kehitykseen.”

”Vanhempia tulisi opastaa, miten lasta hoivataan ja tuetaan. Se on erittäin tärkeää”, Luby korostaa.

Hoivakoulu vanhemmille? Mitä aineita tällaisessa koulussa opetettaisiin? Osallistu keskusteluun FOORUMILLA. 

Lähde: Washington University School of Medicine

Lue myös:

Täydellinen äiti
Psykologi: Isä rohkaisee lasta kehittymään
TOP 10: Vanhemman tärkeimmät taidot

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliLyhyemmät lapset, vähemmän päästöjä – maailma pelastuu?
Seuraava artikkeliVuodelevossa
JAA