Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama ylähengitysteiden infektio. Tautiin liittyy viikkoja, jopa kuukausia kestävää, puuskittaista, tikahduttavaa yskää, joka voimistuu etenkin öisin. Yskä tulee niin voimakkaina puuskina, että kohtaukset päättyvät usein oksentamiseen. Aivan pienillä lapsilla hinkuyskä ei kuulosta yskimiseltä vaan enemmänkin "tikahtumiselta" – henki ei kulje.

Viimeksi päivitetty 2.9.2019

Hinkuyskä on hengenvaarallinen hengitystieinfektio pienille rokottamattomile lapsille. Sen aiheuttamat yskänkohtaukset voivat olla niin vaikeita, että sairastunut lapsi voi saada aivojen hapenpuutteen, kouristuksen, aivovaurion tai hän voi jopa kuolla. Lisäksi hinkuyskä voi johtaa keuhkoverisuonien tukkeutumiseen.


 


Hinkuyskä vaatii pienillä lapsilla yleensä aina sairaalahoitoa – Suomessa on suositeltu koko perheen hoitamista, jos jollakin perheenjäsenellä todetaan hinkuyskä ja jos perheessä on alle 6 kk ikäinen lapsi tai pidemmällä kuin viikolla 36 raskaana oleva henkilö.

Hinkuyskän arvellaan aiheuttavan 40 miljoonan ihmisen sairastumisen vuosittain ja näistä 195 000 potilasta menehtyy tautiinsa. Tauti on erityisen suuri ongelma kehitysmaissa. Ennen rokotusaikakautta hinkuyskä oli tappavin Suomessa kiertänyt lasten infektiosairaus, ja erityisesti alle puolivuotiaina siihen sairastuneet ovat edelleen kuolemanvaarassa.

Hinkuyskä Suomessa

Ennen rokotuksia hinkuyskä kuului pahimpiin lapsuusiän tappajiin: 1700-luvulla 5 % lasten kuolemista oli hinkuyskän aiheuttamia.

Vuonna 2018 hinkuyskätapauksia ilmoitettiin Suomessa tartuntatautirekisteriin 474, vuonna 2017 tapauksia oli 399. Vuoden 2018 tapauksista 20 oli alle 1-vuotiaita ja heistä yhdeksän oli alle kolmen kuukauden ikäisiä eli alle rokotusten aloittamisiän.

Imeväisikäisten taudit kertovat THL:n mukaan puutteellisesta laumasuojasta. Korkeimman hinkuyskäilmaantuvuuden alueella (Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Etelä-Pohjanmaalla) on Suomessakin jo suositeltu harkitsemaan imeväisten rokotusten aloittamista aikaistetusti 2 kuukauden iässä. Suomessa kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä seuraa hinkuyskätilanteen kehittymistä, ja tarvittaessa ehdottaa muutoksia kansalliseen rokotusohjelmaan.

Tartunta ja taudinkuva

Hinkuyskä tarttuu herkästi pisaratartuntana ihmisestä toiseen, joko ilman välityksellä tai käsien ja pintojen kautta.

Hinkuyskä alkaa 1–2 viikon itämisajan jälkeen flunssan kaltaisin yskä- ja nuhaoirein. Parissa viikossa yskä vaikeutuu ja muuttuu puuskittaiseksi. Voimakkaiden yskänpuuskien lopuksi lähes jo tikahtumassa oleva potilas saattaa vetää voimakkaan sisäänhengityksen, jolloin kuuluu taudille tyypillinen, ”hinkuva” ääni. Yskänpuuskan lopuksi monet potilaat oksentavat limaa. Yskänpuuskien välillä sairastunut henkilö vaikuttaa usein normaalilta ja jopa hyväkuntoiselta.

Pienillä imeväisikäisillä voi olla toistuvia hengityskatkoksia ilman, että yskä olisi hallitseva oire. Puuskittaisen yskän vaihe kestää viikkoja ja yskä talttuu yleensä vähitellen 2–3 kuukaudessa. Hinkuyskään ei yleensä liity kuumetta. Kuumeen esiintyminen voi olla merkki komplikaatiosta, kuten keuhkokuumeesta.

Rokote

Hinkuyskää vastaan rokotetaan osana viitosrokotetta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Lisäksi suojaa tehostetaan neljän vuoden iässä nelosrokotteella ja 14-15 vuoden iässä dtap-rokotteella.

Hinkuyskää vastaan rokottaminen on THL:n mukaan on haastavaa, sillä länsimaissa laajassa käytössä olevat soluttomat rokotteet ovat suojateholtaan ja suojan kestolta epätäydellisiä; suoja kestää noin 5 vuotta. Niiden suojateho on noin 80%.

Rokotteen haittavaikutukset

Muutama prosentti viitosrokotteella rokotetuista saa sivuoireena pistoskohdan turvotusta, punotusta ja aristusta. Yksi prosentti rokotetuista saa kuumeen (39 astetta tai enemmän).

Harvinaisia haittavaikutuksia ovat ohimenevä kalpeus, velttous ja reagoimattomuus (3–4 / 10 000 rokotettua) ja kuumekouristukset (1 / 10 000 rokotettua).

Rokotuksen jälkeen joskus nöhtyjä ihottumia epäillään usein rokoteallergian aiheuttamiksi, mutta allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia. Rokote voidaan antaa lähes kaikille.

Lähteet:
Neuvolaikäisen rokotusopas
THL: Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021
THL: Hinkuyskän esiintyvyys

 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?