Viimeksi päivitetty 10.11.2023
Apgar-pisteet annetaan vastasyntyneelle tavallisesti yhden, viiden ja vielä mahdollisesti 10–15 minuutin kuluttua syntymästä.
Arvio vauvan kunnosta viidellä osa-alueella
Pisteitä vauvalle annetaan viidestä osa-alueesta, joista kustakin voi saada 0, 1 tai 2 pistettä:
| Osa-alue | 0 | 1 | 2 |
| Syke | ei todettavissa | alle 100/min | yli 100/min |
| Hengitys | ei hengitä | hidas, riittämätön | normaali, itku |
| Jäntevyys | veltto | osittainen koukistus | täydellinen koukistus, aktiivinen liike |
| Ärtyvyys | ei vastetta stimulaatioon | vähäinen vaste | itku, voimakas vaste |
| Väri | kalpea, sinertävä | raajat sinertävät | punakka |
Apgarin kuntopisteet (Aikakauskirja Duodecimin mukaan).
Yhdeksän täyttä kymppiä yleisempi
Suurin osa vauvoista sinertää syntyessään, joten 9 pistettä on tavallisempi tulos kuin täysi kymppi. Huonokuntoisuuden rajana pidetään 6 pistettä, mutta sen alle jää harva. Kolmoseen tai sen alle jääviä pisteitä pidetään kriittisen alhaisina.
Vuosina 2004–2010 kerätyssä, noin 400 000 suomalaisvauvaa kattavassa aineistossa, vain 0,34 % kaikista vastasyntyneistä sai erittäin pienen pistemäärän (0–3) viiden minuutin iässä.
Pistemäärä riippuu myös pisteiden antajasta ja maasta
Amerikkalaisen lääketieteen tohtori Virginia Apgarin (1909—1974) kehittämää ja vuonna 1952 julkaistua pisteytystä käytetään edelleen, vaikka se saa osakseen myös kritiikkiä:
Pisteitä on vaikea, jos ei mahdoton, vakioida niin, että se olisi täysin riippumaton siitä, kuka pisteitä antaa. Lisäksi tiedetään, että pisteytyksessä on eroja myös maiden välillä. Siinä missä Suomessa hieman alle neljännes vauvoista saa täydet 10 pistettä, Ranskassa kymppi annetaan lähes kaikille (93 %).
Apgar-pisteiden keskiarvo alenee
Suomessa Apgarin pisteytys on ollut käytössä vuodesta 1962. Stakes on kerännyt maassa annetuista pisteistä tilastoa vuodesta 1987 lähtien.
Turun Sanomien julkaisemassa jutussa kerrotaan, että koko maan Apgar-pisteiden keskiarvo on laskenut hitaasti parinkymmenen vuoden aikana.
Syynä tähän on muun muassa synnyttäjien kohoava keski-ikä ja sen mukanaan tuomat ongelmat, kuten ennenaikainen syntymä, erilaiset epämuodostumat ja sikiön kasvun ongelmat, lehden haastattelema kehittämispäällikkö Mika Gissler Stakesista arvioi.
Napaverestä tarkkaa tietoa vastasyntyneen tilasta
Napaverinäytteen avulla saadaan nykyisin tarkkaa tietoa vastasyntyneen kunnosta. Napaverinäytteen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi lapsen diabetesalttiutta.
Napaverestä tehtävät erilaiset seulontatutkimukset tehdään yleensä vanhempien erikseen antamalla tutkimusluvalla. Napaverta tutkimalla saadaan tietoa muun muassa lapsen veren happipitoisuudesta sekä happo- ja emästasosta.
Lue myös:
Lähteet: Turun Sanomat: Vastasyntyneiden kuntopisteet ovat jäänne menneisyydestä, Aikakauskirja Duodecim
