Miten puolison kuuluisi muistaa työn raskaan raatajaa, lapsen kantanutta ja synnyttänyttä tuoretta äitiä? Timanttisormus, äiti-lapsi –kaulakoru, medaljonki vai korvakorut…vai riittääkö pelkkä lämmin halaus, suukko ja kiitos?

Viimeksi päivitetty 24.1.2012

Raskaus on pitkä matka, monelle aika raskas sellainen. Monen kuukauden hautominen huipentuu synnytyssalissa pakertamiseen ja uuden ihmisen syntymään. Äiti on tehnyt niin kovan työn, että jonkinlainen muistaminen puolisolta olisi lapsivuodeaikana paikallaan. Vai olisiko? Tuleeko puolison hankkia synnytyksen jälkeen äidille niin sanottu lapsivuodelahja?

Arvatenkin asiasta ollaan montaa mieltä. Esimerkiksi netin keskustelupalstoilla puolisolta saaduista ja saamatta jääneistä synnytyslahjoista keskustellaan kiivaaseenkin sävyyn. Joidenkin äitien mielestä lahjomiskäytäntö on tärkeä: puolison antama lahja on ansaittu ja odotettu palkinto raskaudesta ja synnytyksestä. Lahja voidaan nähdä konkreettisena ja tunteikkaana muistona, parhaimmillaan omille lapsille periytyvänä aarteena. Monien mielestä synnytyslahja on paikallaan senkin vuoksi, että vauvan syntymä on monin verroin tärkeämpi merkkitapaus ja mullistus kuin tavalliset lahjanantopäivät. Jos puolisot lahjovat toisiaan syntymäpäivänä ja joulunakin, niin miksei myös lapsen syntymän kunniaksi?

Kaikkia äitejä synnytyslahjat eivät kiinnosta. He katsovat lahjojen antamisen olevan typerää, koska vauvassa itsessään on palkintoa tarpeeksi, eikä äiti ole sen oikeutetumpi lahjoihin kuin isäkään. Jotkut lähestulkoon pöyristyvät koko ajatuksesta ja pitävät lahjoja halavia turhamaisina materialisteina.

Turhamaista hömpötystä vai ihanaa muistamista?

Vau.fi kysyi äideiltä, saivatko he vauvan syntymän kunniaksi puolisoltaan lahjan ja mitä mieltä he ovat lapsivuodelahjoista.

”Sain mieheltäni ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Kalevalan Lapsi-korun. Olin itse toivonut juuri tätä korua ja olimme sopineet, että mies ostaa sen minulle lapsen synnyttyä. Seuraavasta lapsesta saan samaiseen koruun uuden helan, jokainen hela symboloi lasta. Koru on minulle tärkeä ja koen sen olevan mieheni kiitos minulle raskaudesta ja synnytyksestä.”
Katja, yksi lapsi

”En saanut mieheltäni lahjoja lastemme syntymien jälkeen. En ole myöskään sellaisia osannut kaivata, oikeastaan koko ajatus on aika hullunkurinen. Lapset ovat jo itsessään lahjoja meille molemmille ja tiedän mieheni arvostavan minua äitinä, ei sitä tarvitse lahjoen kertoa. ”
Emma, kolme lasta

”Mieheni kysyi minulta suoraan jo raskausaikana, mitä haluaisin lahjaksi vauvan syntymän kunniaksi. Halusin sormuksen, jossa on yksi kivi ja tyttäremme syntymäaika kaiverrettuna. Oli mukavaa saada lahja, vaikka tiesinkin sen jo etukäteen. ”
Satu, yksi lapsi

”Mies halusi ehdottomasti hankkia minulle lahjan, se oli hänen ideansa. Sain lahjaksi himoitsemani aika arvokkaan laukun. Epätavallinen vauvalahja kenties, mutta todella mieleinen.”
Saana, yksi lapsi

”Meillä ei kyllä tullut kuuloonkaan mitkään synnytyslahjat. Oli sen verran taloudellisesti tiukkaa varsinkin ensimmäisen lapsen synnyttyä, että kaikki liikenevä raha käytettiin yhteistuumin vauvan tarvikkeisiin eikä äidin lahjomisiin. Ei harmittanut yhtään, vauva oli paras lahja muutenkin.”
Ulla, kaksi lasta

”Ei tullut lahjoja puolisolta kummankaan lapsen syntymän jälkeen. Täytyy myöntää, että vähän kyllä haaveilin saavani edes jotain pientä, mutta ei mies varmaan edes osannut ajatella moista.”
Mari, kaksi lasta

”Sain jo sairaalassa melkeinpä heti vauvan synnyttyä mieheltäni pienen paketin, josta paljastui kaunis medaljonki. En osannut odottaa mitään lahjaa, joten olin hyvin iloisesti yllättynyt. Medaljongilla on valtava tunnearvo ja annan sen varmasti aikanaan lapselleni perintökoruksi.”
Marika, yksi lapsi

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu gallupiin.

 

 

Lue myös: 

Varpajaiset, isän juhla
Vauvakutsuilla juhlitaan elämää

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliSynnyttäneet äidit varastavat sairaalasta tarvikkeita
Seuraava artikkeliLohikäärmeen vuosi tuo vauvabuumin
JAA