Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan äidin raskauden aikainen kohonnut verenpaine lisää lapsen masennusriskiä varsinkin esikoisilla.

Viimeksi päivitetty 24.11.2014

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan väitöskirjan tehnyt tutkija Soile Tuovinen perehtyi tutkimuksessaan Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla vuosina 1934–1944 syntyneiden lasten myöhempään terveystilanteeseen.


 

 


Tutkimuksessa selvisi, että äidin kohonnut verenpaine raskausaikana on yhteydessä lapsen suurentuneeseen masennusriskiin. Tuovinen havaitsi myös yhteyden muihin mielenterveysongelmiin sekä heikentyneeseen päättelykykyyn, mutta vaikutus ei ollut merkittävä.

Lue myös: Tunnista raskausmyrkytys

Esikoiset suurimmassa riskissä

Riskien kasvaminen näkyi tutkimuksessa erityisen selkeästi esikoislapsilla ja perheissä, joiden koulutus- ja tulotaso oli korkea.

”Esikoisilla on yli kolminkertainen riski lievään masennukseen. Riski selittyy osittain sillä, että raskausmyrkytys on selvästi yleisempi ensisynnyttäjillä. Raskausmyrkytys kehittyy myös usein vaikeammaksi juuri ensisynnyttäjille”, Tuovinen sanoo.

Yhteys muihin mielenterveyshäiriöihin oli heikompi. Kohonnut verenpaine nosti lapsen riskiä sairastua muihin mielenterveyshäiriöihin 20 prosentilla.

Lue myös: Raskausajan vaarat 

Taustalla useita selittäviä mekanismeja

Tiedetään, että kohonnut verenpaine on yhteydessä heikentyneeseen istukan toimintaan.

”Lapsi saa silloin vähemmän happea ja ravinteita istukan kautta”, Tuovinen huomauttaa.

Raskausmyrkytys saattaa johtaa sikiön korkeampaan kortisolialtistukseen. Kortisoli on hormoni, joka liittyy stressiin.

”Raskausmyrkytys voi muuttaa erään istukan entsyymin toimintaa, jonka tehtävänä on suojata sikiötä äidin kortisolilta. Altistuminen kortisolille voi puolestaan muuttaa sikiön aivojen rakennetta ja toimintaa. Nämä poikkeamat on yhdistetty mielenterveysongelmiin”, Tuovinen sanoo.

Tee testi: Testaa raskausajan riskisi – oletko hyvä koti sikiölle? 

Sikiöaika on lapselle tärkeä

Raskausmyrkytyksen aiheuttama päättelykyvyn alentuminen on Tuovisen mukaan pienehköä, eikä sillä ole välttämättä yksilölle merkitystä. Tulos kertoo kuitenkin siitä, kuinka merkittävää sikiöaika on lapsen koko elämän kannalta.

”Sikiöajalla on koko elämää kattavia vaikutuksia. Odottajan verenpaineella näyttäisi olevan vaikutuksia kehittyvän lapsen psykologiseen toimintakykyyn vielä 70 vuoden iässä”, Tuovinen summaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?