Viimeksi päivitetty 30.9.2022
Myös vuodenajalla on merkitystä sille, kuinka helppoa raskaaksi tuleminen on, kerrotaan Bostonin yliopiston tutkimuksessa. Uraauurtava tutkimus julkaistiin Human Reproduction -lehdessä.
Suomessa vilkkain syntymäkuukausi on heinäkuu, ja kesän kuukaudet pitävät kärkisijaa myös muissa pohjoismaissa. Yhdysvalloissa vilkkain kuukausi on syyskuu.
Tutkimuksen mukaan raskaaksi tuleminen on todennäköisintä marraskuussa tai joulukuussa. Vuodenaikojen väliset erot korostuivat lähellä päiväntasaajaa.
”On paljon tutkimuksia siitä, mihin kuukauteen lasten syntymät kussakin maassa todennäköisimmin osuvat. Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan ota huomioon sitä, milloin lapsen yrittäminen on aloitettu, kauanko yrittämistä on kestänyt ja kuinka kauan raskaudet ovat kestäneet”, tutkimusta johtanut epidemologi Amelia Wesselink sanoo.
Selkein vaikutus lähellä päiväntasaajaa
Syntymien jaottuminen kuukausille on riippuvainen monista tekijöistä, kuten juhlapyhistä ja lomien ajoittumisista.
”Otimme tutkimuksessa huomioon nämä kausivaihtelut yrittämisen aloittamisessa, ja havaitsimme, että todennäköisyys tulla raskaaksi on hieman matalampi keväällä ja korkeampi syksyllä. Todennäköisyydet olivat voimakkaammat niillä pareilla, jotka asuivat lähempänä päiväntasaajaa”, Wesselink kertoo.
Amerikkalaiset aloittivat lapsen yrittämisen syksyllä todennäköisemmin kuin tanskalaiset – tavoitteena todennäköisesti ajoittaa lapsen syntymä työtahdiltaan väljemmille kesäkuukausille.
Erilaisen työ- ja lomakulttuurin vuoksi tällä saattaa olla enemmän merkitystä amerikkalaisille kuin pohjoismaalaisille, Wesselink pohtii.
Amerikan pohjoisosissa asuvat saivat vuodenaikojen vaihtelusta jopa 16% suuremman todennäköisyyden syyskuukausina hedelmöitymiselle, kun tanskalaisilla ja kanadalaisilla vaikutus jäi 8%:iin.
Vastaavasti keväällä hedelmöityminen oli saman verran hankalampaa. Amerikan eteläisissä osavaltioissa vuodenaikojen välinen ero oli vielä suurempi, jopa 45% – niin, että raskaaksitulon huippu ajoittui marraskuun loppuun.
Tutkimusaineistossa oli 14 331 naista, jotka olivat yrittäneet raskautta korkeintaan puoli vuotta.
Tutkimus ei toistaiseksi pysty selittämään syitä kausivaihtelulle.
”Olemme ryhtyneet tutkimaan erilaisia hypoteeseja liittyen erilaisiin vuodenajan mukaan vaihteleviin tekijöihin, kuten lämpötilaan, ilmankosteuteen, D-vitamiinin saantiin ja ympäristön ominaisuuksiin, kuten ilmassa oleviin saastemääriin”, Wesselink kertoo.
Lähteet: Boston University |Tilastokeskus
