Jos tavoitteena on saada aikaan lapsi, tutkimus osoittaa, että peittoa kannattaa heiluttaa erityisesti syksyn kuukausina!

Viimeksi päivitetty 24.8.2020

Bostonin yliopiston tutkimuksen mukaan myös vuodenajalla on merkitystä sille, kuinka helppoa raskaaksi tuleminen on – tämä vuorostaan näkyy siinä, milloin syntyy eniten lapsia. Suomessa vilkkain syntymäkuukausi on heinäkuu, ja kesän kuukaudet pitävät kärkisijaa myös muissa pohjoismaissa, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa vilkkain kuukausi on syyskuu.

Uraauurtava tutkimus julkaistiin Human Reproduction-lehdessä: siinä tutkittiin pariskuntia sekä Pohjois-Amerikassa että Tanskassa, ja tutkimuksen mukaan raskaaksi tuleminen on todennäköisintä marraskuussa tai joulukuussa. Vuodenaikojen väliset erot korostuivat lähellä päiväntasaajaa.

”On paljon tutkimuksia siitä, mihin kuukauteen lasten syntymät kussakin maassa todennäköisimmin osuvat, mutta nämä tutkimukset eivät ota huomioon sitä, milloin lapsen yrittäminen on aloitettu, kauanko yrittämistä on kestänyt ja kuinka kauan raskaudet ovat kestäneet”, sanoo tutkimusta johtanut epidemologi Amelia Wesselink.

Isoin vaikutus lähellä päiväntasaajaa

Syntymien jaottuminen kuukausille on riippuvainen monista tekijöistä, kuten juhlapyhistä ja lomien ajoittumisista.

”Otimme tutkimuksessa huomioon nämä kausivaihtelut yrittämisen aloittamisessa, ja havaitsimme, että todennäköisyys tulla raskaaksi on hieman matalampi keväällä ja vuorostaan kohollaan syksyllä. Todennäköisyydet olivat voimakkaammat niillä pareilla, jotka asuivat lähempänä päiväntasaajaa”, Wesselink kertoo.

Amerikkalaiset aloittivat lapsen yrittämisen syksyllä todennäköisemmin kuin tanskalaiset – tavoitteena todennäköisesti ajoittaa lapsen syntymä työtahdiltaan väljemmille kesäkuukausille. Wesselink huomauttaa, että erilaisen työ- ja lomakulttuurin vuoksi tällä saattaa olla enemmän merkitystä amerikkalaisille kuin pohjoismaalaisille.

Amerikan pohjoisosissa asuvat saivat vuodenaikojen vaihtelusta jopa 16% suuremman todennäköisyyden syyskuukausina hedelmöitymiselle, kun tanskalaisilla ja kanadalaisilla vaikutus jäi 8%:iin. Vastaavasti keväällä hedelmöityminen oli saman verran hankalampaa. Amerikan eteläisissä osavaltioissa vuodenaikojen välinen ero oli vielä suurempi, jopa 45% – niin, että tärppäämisten huippu ajoittui marraskuun loppuun.

Tutkimusaineistossa oli 14 331 naista, jotka olivat yrittäneet raskautta korkeintaan kuuden kuukauden ajan.

”Vaikka tutkimus ei pysty selittämään syitä tälle kausivaihtelulle, olemme ryhtyneet tutkimaan useita hypoteeseja liittyen erilaisiin vuodenajan mukaan vaihteleviin tekijöihin, kuten lämpötilaan, ilmankosteuteen, D-vitamiinin saantiin ja ympäristön ominaisuuksiin, kuten ilmassa oleviin saastemääriin”, Wesselink toteaa.

Lähteet:
Boston University
Tilastokeskus

 

Mitä mieltä olet artikkelista?