Monet alkoholistin perheessä kasvaneet lapset oireilevat lapsuudenkokemustensa vuoksi vielä aikuisina. THL:n Alkoholi ja huumeet -yksikön erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kertoo, että alkoholistiperheessä kasvaminen voi vaikuttaa omienkin lasten elämään monin tavoin.

Viimeksi päivitetty 23.5.2016

Tiedetään, että yhden tai molempien vanhempien alkoholiongelma vaikuttaa perhe-elämään negatiivisesti. Perheet, heidän elämäntilanteensa ja sitä kautta myös perheenjäsenten kokemukset päihdeongelmaisen kanssa kasvamisesta ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Silti perheiden ongelmissa on myös paljon samaa.

”Alkoholistin perheessä lapsen kasvuympäristö saattaa olla turvaton ja epävakaa. Lapsi saattaa pelätä vanhemman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Lisäksi hän saattaa joutua näkemään perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa tai kokea sitä itse. Jatkuva stressi voi puolestaan johtaa niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin terveysongelmiin, jotka voivat jatkua myös aikuisiällä”, Raitasalo kertoo.

Liian varhain vastuuta

Päihdeongelmiin usein liittyvä epäjohdonmukainen kasvatus ja arjen ennustamattomuus luovat lapsen elämään stressiä ja turvattomuutta. Vanhempi voi käyttäytyä aivan eri tavalla humalassa kuin selvänä, mikä on lapselle hyvin hämmentävää. Myös raittiimpana kautena lapsi saattaa joutua jännittämään, milloin vanhempi ratkeaa taas ryyppäämään. Stressi ja ahdistus voivat seurata ihmistä aikuisuuteen asti.

Lisäksi lapsen saama hoiva voi päihdeongelmaisen vanhemman perheessä olla puutteelllista, minkä vuoksi lapsi joutuu ottamaan ikäänsä nähden liikaa vastuuta. Etenkin perheen vanhimmat lapset ottavat usein vastuunkantajan roolin.

”Lapsi joutuu usein ottamaan vastuuta asioista, jotka aikuisten tulisi hoitaa, esimerkiksi ruuasta, vaatehuollosta ja vanhemman kunnosta huolehtimisesta”, Raitasalo kertoo.

Lapsena aikuisille kuuluvaa vastuuta kantanut ihminen saattaa vielä aikuisenakin huolehtia enemmän muista ihmisistä ja laiminlyödä omia tarpeitaan ja tavoitteitaan.


Itsetunto-ongelmia ja luottamuspulaa

Lapsuudenkokemukset voivat jättää pysyvän jäljen ihmisen itsetuntoon. Monesti laiminlyöntejä koneneen on vaikea rakastaa itseään ja hän tuomitsee itsensä armottomasti. Ei olekaan ihme, että masennus on yleinen vaiva päihdeongelmaisen perheessä kasvaneilla.

Laiminlyötejä kokeneen ihmisen voi aikuisenakin olla vaikea uskoa olevansa kaiken saamansa rakkauden arvoinen. Jos ei ole kokenut tulevansa huomioiduksi lapsena, ei hyvää kohtelua osaa välttämättä odottaa myöskään aikuisena. Ihmisen on usein vaikea luottaa muihin ihmisiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia parisuhteessa. Epäluottamus saattaa ilmetä esimerkiksi jatkuvana kumppanin rakkaudentunteiden epäilynä tai vaikeutena kokea todellista läheisyyttä.

Turvattomuutta kokenut ei välttämättä osaa myöskään itse osoittaa rakkauttaan yhtä avoimesti kuin kumppani voisi toivoa. Oman arvon ymmärtäminen sekä rakkauden luottavainen vastaanottaminen ja näyttäminen voi olla suuren työn takana aikuisena.

Monenlaista huono-osaisuutta

Raitasalon mukaan syyt ongelmiin ovat moninaisia, sillä päihdeongelmista kärsiville kasautuu usein myös muuta huono-osaisuutta.

”Päihdeongelmista kärsivillä on muita harvemmin peruskoulun jälkeistä ammattiin valmistavaa koulutusta, ja he elävät muita useammin toimeentulotuen varassa. Lisäksi heillä on useammin terveys- ja mielenterveysongelmia ja he kohtaavat ennenaikaisen kuoleman muita todennäköisemmin.”

Alkoholiongelmilla on valitettavasti myös taipumus periytyä sukupolvelta toiselle. Sama tilanne on myös muun huono-osaisuuden kanssa.

”Alkoholiongelmaisten vanhempien lapset pärjäävät usein muita lapsia huonommin koulussa ja hakeutuvat muita harvemmin jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen”, Raitasalo kertoo.

Joskus ihminen saattaa myös hakeutua tiedostamattaan uudelleen tuttuihin tilanteisiin ja esimerkiksi valita itselleen kumppanin jolla on alkoholiongelma.


Oma vanhemmuus haasteena

”Valitettavan usein lapsuudenkodissa koetut vaikeudet toistuvat omassa parisuhteessa ja suhteessa omiin lapsiin”, Raitasalo kertoo

Alkoholistin perheessä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ongelmia myötätunnon osoittamisessa ja lapsen turvallisuudentunteen vahvistamisessa. Joskus väkivaltaisuutta kokenut voi käyttäytyä väkivaltaisesti omia lapsiaan kohtaan. Onneksi mukaan mahtuu myös lohdullisempia tarinoita.

”Useat ”lasisen lapsuuden” kokeneet ovat kääntäneet vaikeudet voitoiksi ja välttämättömyyden pakosta myös oppineet lapsuudessaan asioita, joita ikätoverit eivät hallitse. Pärjäämistä arvostavassa kulttuurissa tähän saatetaan joskus liittää jonkinlaista sankaruuttakin”, Raitasalo pohtii.

Omien voimavarojen löytäminen ja itseymmärryksen lisääminen auttavat elämässä eteenpäin.

”Alkoholistin perheessä kasvanut voi tietoisesti päättää olla toistamatta lapsuudenkodissa saatua perhe-elämän mallia. Onnistuminen tässä riippuu paljolti siitä, millaisia muita resursseja lapsuudessa on ollut, esimerkiksi onko saanut jostain muualta ”normaalia” perhe-elämän mallia.”

Usein yksin eheytyminen voikin olla ylivoimainen tehtävä. Läheisiltä ihmisiltä, saman kokeneilta vertaistuki-ihmisiltä ja esimerkiksi psykologilta saatu tuki on usein ensiarvoisen tärkeää toipumisessa ja oman hyvän vanhemmuuden löytämisessä.

Lähteet: Päihdelinkki, Lasinen lapsuus

Vertaistukea alkoholistien aikuisille lapsille: esim. AAL 

Mitä mieltä olet artikkelista?