Pelkopeikolle ei pidä nöyristellä! Jos hammaslääkäripelolle antaa periksi, suun tai hampaiden huononevalla kunnolla voi olla vakavia seurauksia. Lue, mitä alan asiantuntija Satu Lahti suosittelee, kun lapsi pelkää hammashoitoa.

Viimeksi päivitetty 25.4.2023

Hammashoitopelolla voi olla vakavia seurauksia. Vuosia sitten uutisoitiin esimerkiksi tapauksesta, jossa pikkutyttö joutui useaksi päiväksi sairaalaan hoitamattomien hampaiden aiheuttaman verenmyrkytyksen vuoksi.

Hampaiden surkean kunnon takana kyseisessä suomalaistapauksessa oli hammashoitopelko. Tytön vanhemmat olisivat halunneet nukutushoidon tytölle, mutta nukutusjonot eivät ehtineet purkautua ennen kuin tulehdus levisi vaarallisen pitkälle.


 


Sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahden mukaan vanhempien täytyy saada lapsi hoitoon pelosta huolimatta.

”Jos lapsella on reikiä ja reiät ovat vielä isoja, täytyy lapsi viedä lääkäriin. Viedäänhän korvakipuinenkin lapsi lääkäriin, vaikka lapsi vastustelisi. Hammaslääkärissä voidaan sitten valita hoitotapoja, jotka lievittävät lapsen pelkoa.”

Pakon edessä tehty umpireikiintyneiden hampaiden hoitoreissu ei tosin vähennä lapsen pelkoja. Siksi hammashoitopelkoon pitää tarttua hyvissä ajoin ennen hampaiden reikiintymistä.


Pelon takana oudot äänet, kummalliset laitteet ja uusien tilanteiden pelko

Olisi luonnollista ajatella, että juuri kipu aiheuttaa lapsille hammashoitopelkoa. Lahti näkee pelon syntyvän monen muunkin asian kuin kivun takia.

”Nykyään menetelmät ovat sellaiset, että kipua voidaan välttää. Tutkimuksien mukaan pelko voi syntyä hyvin erilaisista kokemuksista. Esimerkiksi äänet tai suuhun laitettavat tavarat voivat aiheuttaa pelkoja”, Lahti sanoo.

Täytyy myös muistaa, että hammashoito on lapselle eriskummallinen tilanne. On varsin luonnollista, että lapsi pelkää uutta.

Kielenkannat kuriin

Vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa hammashoitopelkoon pienellä vaivalla omien puheidensa kautta. Lahti antaa muutaman neuvon:

”Lapselle ei kannata vakuutella, ettei hammaslääkäriin menoa kannata pelätä, kun siellä ei satu ollenkaan. Fiksu lapsi alkaa pohtia, mitä väitteen takana on. Eihän äiti sano kauppaan mentäessä, ettei tarvitse pelätä, ei se kaupantäti ole ilkeä lapsille”, Lahti valaisee.

Lapsia ei myöskään kannata patistaa hammaspesulle porauhkauksien säestämänä. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, uhkailu kuitenkin vain ruokkii hammaslääkäripelkoa. Myös erilaisilla tarinoilla on yllättävän suuri vaikutus siihen, miten lapsi suhtautuu hammashoitoon.

”Sisarukset, kaveripiiri, vanhemmat sekä isovanhemmat kertovat omia tarinoitaan hammaslääkäristä. Aiemmassa työpaikassani jotkut potilaat kertoivat hammaslääkäristä, joka oli aiheuttanut heidän pelkonsa, vaikka tämä ei ollut työskennellyt enää vuosikymmeniin. Kauhulegendat voivat elää pitkään”, Lahti kertoo.

Älä anna pelolle valtaa

Jos lapselle on syntynyt hammashoitopelko, sitä ei saa vähätellä.

”Lapsella täytyy olla lupa pelätä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä ja miksi lapsi pelkää. Pelon aiheet on hyvä välittää hammashuoltoon jo ennen käyntiä. Hammaslääkäreillä on Suomessa hyvät tiedot lievittää pelkoa. Monissa toimipisteissä on myös hammashoitajia tai suuhygienistejä, jotka ovat perehtyneet pelkojen hoitamiseen”, Lahti kertoo.

Vanhemmat voivat myös kannustaa lasta pääsemään peloista.

”Voidaan esimerkiksi muistella sitä, minkälaista oli lähteä ajamaan pyörällä ensimmäistä kertaa ilman apupyöriä. Lapsilla on kokemuksia peloista ja siitä miltä tuntuu voittaa pelko”, Lahti sanoo.

Estä reikiintyminen

Lapsi saa tietysti parhaan kokemuksen hammashoidosta, kun suu on terve, eikä tarvitse tehdä toimenpiteitä.

Karkkeja, mehuja janojuomana ja napostelua aterioiden välillä pitäisi välttää. Hampaat pitäisi pestä kaksi kertaa päivässä fluoritahnalla ja aterioiden jälkeen tulisi nauttia ksylitolia”, Lahti muistuttaa vanhempia.

Vanhempien kannattaa myös muistaa, ettei pieni lapsi osaa ottaa yksin vastuuta omasta suuhygieniastaan.

”Vanhempien pitää tarkastaa alle seitsemänvuotiaiden lastensa hampaiden puhtaus ja auttaa pesemisessä. Alle kouluikäisen motoriikka ei ole vielä niin kehittynyt, että lapsi saisi pestyä itse kaikki hampaiden pinnat”, Lahti sanoo.

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?