Viimeistään puolivuotiaana lapsen ruokailuhetket mullistuvat, kun hänelle aletaan tarjoamaan kiinteitä ruokia. Tätä myöhemmälle kiinteiden aloitusta ei kannata jättää, sillä tällöin riskinä ovat kasvuhäiriöt ja raudanpuuteanemia.
Lapselle voi jo neljän kuukauden iässä alkaa tarjoamaan kasvis-, hedelmä- ja vihannessoseita. Viisikuukautisena mukaan tulevat viljatuotteet. Puolen vuoden iässä lapsi alkaa tarvita proteiinia, jolloin liha, kala ja kananmuna otetaan ruokavalioon. Mikäli et halua sisällyttää lapsesi ruokavalioon eläinperäisiä tuotteita, tofu, pavut ja linssit sopivat mainiosti. Vegaanivauvan ruokavaliosta pääset lukemaan lisää tästä artikkelista.
Olipa lapsesi ruokavaliossa sitten eläinperäisiä tuotteita tai ei, kiinteiden ruokien tulisi ensin olla miedon makuisia soseita. Pikkuhiljaa ruokiin voi jättää enemmän tekstuuria ja lisätä niihin makua. On kuitenkin hyvä muistaa, että kiinteiden ruokien aloittaminen ei syrjäytä vielä imetystä, joka on 4–6 kuukauden ikäisille lapsille vielä pääasiallinen ravinnon lähde.
Artikkeli jatkuu
Lapsella on myötäsyntyinen epäluulo uusiin makuihin
On täysin luonnollista, että lapsi on ennakkoluuloinen uutta ruokaa kohtaan. Lapsi voikin tarvita keskimäärin 15 maistelukertaa ennen uuteen makuun tottumista, joten kärsivällisyys on valttia. Maistelun lisäksi lapsen tulisi antaa tutustua ruokaan myös tunnustelemalla, haistamalla ja katsomalla. Sormiruokailu onkin tärkeä – vaikkakin sotkuinen – osa uusiin ruokiin totuttautumista!
Lasta ei koskaan tulisi väkisin pakottaa syömään, sillä se muuttaa ruokailuhetket nopeasti negatiivissävytteisiksi. Tällöin aikuisenkin pinna voi alkaa kiristyä jo etukäteen ennen ruokailua. Parempia lähestymistapoja ovat lapsen lempeä rohkaisu ja vanhempien oman esimerkin näyttäminen. Älä pakota lasta syömään kaikkea, vaan tyydy siihen, että lapsi maistaa uutta makua vaikkapa lusikallisen verran.
Uutta ruokaa voi myös tarjota jo ennestään tutun ruuan kanssa, jolloin kynnys uuden maun kokeiluun madaltuu.
Kotiruokaa vai valmisruokaa?
Mietitkö lapsen ruokien valmistamista itse? Tällöin ruokien makua on helppo säädellä, ja uusia raaka-aineita voi lisäillä mukaan pikkuhiljaa enemmän. Kotona valmistettu vauvanruoka tulee usein myös huomattavasti edullisemmaksi kuin valmiina ostettu purkkiruoka. Helppoja vauvanruokaohjeita löydät esimerkiksi Marttojen nettisivuilta.
Ruokien valmistaminen ei myöskään vie niin paljoa aikaa kuin ehkä luulisi – eikä lapsen ruokaa tarvitse aina valmistaa erikseen. Muulle perheelle kokatusta ruuasta voi ottaa osan sivuun ennen maustamista, ja soseuttaa sen lapselle. Näin lapsi oppii myös nopeasti syömään samoja ruokia kuin muukin perhe. Muistathan kuitenkin varmistua, ettei ruoka sisällä sellaisia raaka-aineita, joita lapsi ei vielä ikänsä puolesta voisi syödä!
Ajatus vauvanruokien itse tekemisestä voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta esimerkiksi raskaan tai stressaavan elämäntilanteen aikana. Ruokien valmistuksesta ei kannatakaan ottaa turhia paineita – lastenruokien ostaminen kaupasta ei tee sinusta huonoa vanhempaa. Tärkeintä on, että lapsi saa kokeilla monipuolisesti uusia makuja, olipa kyseessä sitten valmis- tai kotiruoka.
Lähteet: Terveyskirjasto
